Ruotsalaiset rikolliset värväävät alaikäisiä tyttöjä rakentamaan palopommeja ja käyttämään niitä iskuissa kilpailevia jengejä vastaan, kertoo Telegraph.
Jengiläiset tarjoavat sosiaalisessa mediassa jopa 15-vuotiaille tytöille rahaa iskujen tekemisestä. Tyttöjä kutsutaan ”vihreiksi leideiksi”, koska jengit uskovat nuorten tyttöjen herättävän miehiä vähemmän epäilyjä heidän ostaessaan pommintekotarvikkeita.
Eräs jengiläisiä haastatellut asiantuntija kertoo, että jengit etsivät erityisesti perinteisen ruotsalaisen näköisiä vaaleahiuksisia tyttöjä.
Tyttöjen värvääminen iskuja varten on merkittävä muutos, sillä aiemmin jengijohtajat ovat pyrkineet houkuttelemaan iskuihin helposti manipuloitavia köyhiä tai mielenterveysongelmista kärsiviä poikia.
Jotkut tytöt suostuvat iskuihin päästäkseen jengien sisällä parempaan asemaan kilpailussa johtopaikoista. Toiset taas haluavat rahaa käyttääkseen sen luksusvaatteisiin ja -käsilaukkuihin.
Vuonna 2024 satoja yli 15-vuotiaita teinityttöjä asetettiin Ruotsissa syytteeseen murhista, tapoista ja muista väkivaltaisista jengirikoksista. Todellisuudessa luku voi olla paljon korkeampi, sillä iso osa tapauksista ei ikinä päädy oikeuden eteen.
Eräässä tapauksessa 17-vuotias Olivia värvättiin hankkimaan ainekset palopommiin. Hän sekoitti aineet kotonaan ja luovutti ne toiselle jengiläiselle. Hän sai myöhemmin tuomion avunannosta tuhopolttoon ja siitä hyvästä vuoden vankeusrangaistuksen.
Lasten tekemiin jengirikoksiin erikoistunut syyttäjä Lisa dos Santos kertoo olevansa erittäin järkyttynyt lukuisista tapauksista, joissa nuoret tytöt ovat käytännössä toimineet palkkamurhaajina.
– Poliisi ei alun perin suhtautunut heihin samalla tavalla kuin miehiin, dos Santos selittää.
– Poliisi tiedostaa nyt, että tytöt ottavat osaa [rikoksiin], mutta mielestäni heidän on edelleen helpompaa livahtaa tutkan alta.
Syyttäjä kertoo, että tyttöjä houkuttelevat suuret palkkiot. Salamurhasta voi netota jopa 150 000 kruunua (noin 13 600 euroa), vähemmän vaarallisista tehtävistä kuten pommitarvikkeiden ostamisesta taas useita tuhansia kruunuja.
– Heitä kiehtoo tämä eksklusiivinen elämäntyyli, kalliit korut, laukut, vaatteet. Olemme havainneet kaavan, jossa rikoksen tekemisen jälkeen he [tekijät] menevät shoppailemaan, dos Santos kertoo.
Nuorisorikollisuusasiantuntija Evin Cetinin mukaan tytöt haluavat usein todistaa olevansa yhtä kovia kuin pojatkin.
– Näemme, että tytöt käyttävät joskus enemmän väkivaltaa kuin pojat, ja osoittavat, että hekin pystyvät tekemään rikoksia ja olemaan osa [jengiä], Cetin varoittaa.
Aiemmin syyskuussa Ruotsin hallitus kertoi alentavansa rikosvastuun ikärajaa vakavissa rikoksissa kuten murhissa 15:stä 13:een. Tämä sulkee porsaanreiän, jonka ansiosta nuorimmat jengirikolliset välttivät rangaistukset ja pääsivät kuin koira veräjästä.
Asiantuntijoiden mukaan paljon on kuitenkin vielä tehtävänä. Erityisesti köyhien maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset ovat integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan huonosti, mikä on hankaloittanut ongelman ratkaisemista.
Lisäksi päänvaivaa tuottaa se, että alaikäisten värvääjät ovat usein Ruotsin lain kouran ulottumattomissa ulkomailla.
