Suomen turvallisuuden takaaminen – se on nyt ykköstehtävä. Näin sanoo perjantaina kansanedustajaksi nouseva Ville Valkonen (kok.). Hän siirtyy Turun apulaispormestarin tehtävästä eduskuntaan pitkäaikaisen kansanedustajan Ilkka Kanervan menehtymisen johdosta.
Valkonen hyppää suoraan liikkuvaan junaan, joka näyttäisi vievän Suomea päivä päivältä vahvemmin kohti Nato-jäsenyyttä. Tällä raiteella kansakunnan yksituumaisuus on tärkeää. Ja se, että varsinkin suuret oppositiopuolueet pidetään tiiviisti mukana prosessissa, Valkonen lisää.
– Näyttää siltä, että Natoa kohti kuljetaan nyt ripein askelin. Siitä täytyy antaa kaikille puolueille oikealta vasemmalle kiitosta.
On selvää, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys hallitsee politiikan ilmatilaa, kun seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa enää vuosi. Eikä kyse ole vain siitä, jättääkö Suomi hakemuksen vai ei. Venäjän hyökkäyssodan johdosta puolustusvoimien resurssit, huoltovarmuus, kyberturvallisuus – nämä kaikki on nyt läpivalaistava.
– Oikeastaan kaikki yhteiskunnan turvallisuuteen ja itsenäisyyden takaamiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet nyt äärettömän kiireellisiksi.
Valkonen nostaa esiin myös huoltovarmuuden keskeisimmän elementin – energiapolitiikan:
– Ei ole hyvä lopputulema, jos venäläinen öljy korvataan venezuelalaisella, vaan meidän pitäisi pystyä Euroopassa korvaamaan se kaiken kaikkiaan uusiutuvilla nopeutetussa aikataulussa. Tämä on myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeä asia.
Valkosen mukaan ”elämme historiallisessa käännekohdassa”. Eikä kyse ole pelkästään Venäjästä. Hän nostaa esiin myös Kiinan ihmisoikeus- ja demokratiarikkomuksineen. Maan, joka ei ole tuominnut suoraan Venäjän sotatoimia Ukrainassa eikä liittynyt lännen pakoterintamaan.
– Aikaamme leimaava valtavan iso kysymys on globaali vapauden ja tyrannian välinen kamppailu. Ja läntiset demokratiat, vapaat yhteiskunnat ovat itse asiassa väestömäärältään vähemmistössä tässä kamppailussa. Tämä tulee myös Suomen päätöksiä tulevina vuosina kehystämään.
Palataan kotimaan politiikkaan. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus joutui ensin koronakriisin. Tätä seurasi Ukrainan sota. Menoja on lisätty ennennäkemättömällä tavalla. Budjettikurille on viitattu kintaalla.
Mutta olisiko tälle ollut vaihtoehtoa?
– Täytyy muistaa, että hallitus teki jo vuonna 2019 lähtökohtaisesti vastuuttoman talouspoliittisen ohjelman, siis ennen koronaa. Ohjelman, jossa lisättiin julkisia menoja eikä millään tavoin pyritty kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Ja se perusratkaisu oli väärä.
Kestävyysvaje, väestön ikärakenteen haasteet ja työvoiman saatavuusongelmat. Nämä eivät ole mihinkään kadonneet, vaan päinvastoin pahentuneet viime aikoina. Ensi vaalikaudella talouspolitiikka onkin nostettava ”ihan erilaiselle vastuullisuuden tasolle”, vaatii Valkonen.
– On löydettävä polku kestävyysvajeen umpeen kuromiseen, työllisyysasteen voimakkaampaan nostoon sekä myös työperäisen maahanmuuton voimakkaaseen lisäämiseen. On täysin mahdoton yhtälö, että pystymme nykyisellä väestörakenteella ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa, ellemme saa Suomeen houkuteltua merkittävää määrää ulkomaista työvoimaa.
Kun tähyillään jo kohti seuraavaa vaalikautta, Valkosen mielestä kaksi asiaa nousee selvästi yli muiden:
– Aika selvää on, että seuraavan hallituksen ykkösprioriteetti on maan ulkoisen turvallisuuden takaaminen, tähän uuteen maailmanjärjestykseen sopeutuminen ja siinä menestyminen. Toinen on sitten tämä valtava talous- ja työllisyyspoliittinen urakka, joka on edessä.