Lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan uusi lainsäädäntö antaa julkisille hankkijoille nykyistä paremmat mahdollisuudet tehdä entistä laadukkaampia, innovatiivisempia, kestävämpiä ja vastuullisempia hankintoja.
– Uuden lainsäädännön tarkoituksena on lisäksi vähentää sekä hankkijoille että tarjoajille tarjouskilpailuista syntyvää hallinnollista taakkaa nostamalla kansallisia kynnysarvoja ja vähentämällä hankintamenettelyn vaatimuksia, ministeriö kertoo.
Hankintalaki velvoittaa julkisyhteisöt ja eräät muut toimijat, kuten vakiintuneesti julkista tukea saavat tahot, kilpailuttamaan tietyn euromääräisen rajan ylittävät hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi. Kansalliset kynnysarvot ovat euromääräisiä tasoja, joiden ylittäviin hankintoihin sovelletaan hankintalakeja.
Tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo nousee 60 000 euroon nykyisen 30 000 euron sijaan. Sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen kynnysarvo kohoaa 100 000 eurosta 400 000 euroon. Rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo pysyy nykyisessä 150 000 eurossa.
Kynnysarvojen alle jäävät hankinnat jäävät siis hankintalainsäädännön ulkopuolelle.
Hankintoja suositellaan kilpailutettavaksi pienempinä ja pk-yrityksille sopivampina osina.
Uudistus keventää merkittävästi arvoltaan pienempien hankintojen kilpailuttamismenettelyä ja selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä. Laki mahdollistaa myös joustoja tarjousten arviointiin sekä neuvottelujen laajamittaisempaan käymiseen tarjouskilpailuissa.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan uusi hankintalainsäädäntö edistää julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisuutta siten, että julkisyhteisöjen määräysvallassa olevilta yhteisöiltä ei saa tehdä kilpailuttamatta hankintoja, mikäli nämä yhteisöt harjoittavat vähäistä enemmän liiketoimintaa markkinoilla.
Hankintalain noudattamisen valvonta on Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävä.
