Neljässä Pohjoismaassa teetetyssä kyselyssä sai valita kolme tärkeintä kohdetta 40 000 euron (tai summaa vastaavan 300 000 kruunun) suuruiselle lainasummalle.
Uusi kylpyhuone, keittiö tai muu kodin remontointi tuntui ajankohtaiselta etenkin naisten keskuudessa (42 prosenttia vastanneista) sekä Etelä-Suomessa (43 prosenttia). Joka kolmas vastanneista käyttäisi 40 000 euroa uuden auton hankintaan; alle 35-vuotiaista jopa hieman useampi (39 prosenttia).
Kun samaa kysyttiin muissa Pohjoismaissa, niin ruotsalaisista jopa 48 prosenttia ja norjalaisista 52 prosenttia remontoisi lainarahalla kotiaan. Uusi auto tuntui ajankohtaiselta jopa 49 prosentista norjalaisista.
Santander Consumer Finance teetti eri Pohjoismaissa tutkimuksen, jossa selvitettiin muun muassa sitä, minkälaisia asioita ihmiset rahoittaisivat lainarahalla.
– Auto ja kodin suuremmat remontit eivät vastauksissa yllätä, sillä ne ovat asioita, joita yleisesti rahoitetaan lainalla, toteaa Santander Consumer Financen toimitusjohtaja Peter Sjöberg tiedotteessaan.
Kyselytutkimuksen tulosten valossa suomalainen yhteiskunta näyttäisi olevan eriarvoistumassa muita Pohjoismaita nopeammin. Täällä jopa useampi kuin yksi kymmenestä vastasi, että käyttäisi lainarahan elämisen kustannuksiin, ruokaan ja muihin asumiskustannuksiin.
Muissa Pohjoismaissa lainarahalla arjen rahoittaminen tuntui vieraammalta, alle 4 prosenttia vastasi tekevänsä niin.
– Hankinnat on hyvä rahoittaa ennakkoon säästetyillä rahoilla, mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta, tällöin lainan tai kulutusluoton ottaminen voi olla arkinen järkipäätös. Arjen elämisen rahoittaminen lainalla ei ole pitkässä juoksussa kestävää joten on hyvä että tuloksista nousseista asioista keskustellaan.
– Luotonmyöntäjän näkökulmasta on tärkeää toimia vastuullisesti ja olla myöntämättä lainaa henkilölle joka ei sen takaisinmaksusta selviä. Tätä arviota tehdessä olisi erittäin tärkeä nähdä miten velkaantunut lainanhakija on. Vastauksesta korostuu myös siis yhteiskunnallinen tarve positiiviselle luottorekisterille, Sjöberg kertoo.
Tanskalaiset olivat kaikista Pohjoismaista epätietoisimpia. Heistä jopa neljännes vastasi, ettei tiedä mihin lainarahaa käyttäisi. Suomessa en tiedä -vaihtoehdon valitsi 13 prosenttia vastanneista.
Santander teetti samansisältöisen kyselyn Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä 22.5.–2.6.2017 välisenä aikana ja siihen vastasi yli 1000 vastaajaa (Suomesta 1022) kustakin kohdemaasta. Vastaajat olivat 18–75-vuotiaita ja kysely on painotettu edustamaan väestöä myös sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
