Useat suomalaiset asiantuntijat ja päättäjät ovat kommentoineet Yhdysvaltojen perjantaina julkaistua kansallista turvallisuusstrategiaa. Uudessa linjapaperissa Yhdysvaltojen puolustuspolitiikan keskiöön nostetaan kotimaan ja oman lähialueen turvallisuus, strategiaa viime vuosina dominoineen Kiinan sekä perinteisten eurooppalaisten liittolaisten jäädessä vähemmälle huomiolle.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) totesi Ylen Ykkösaamussa lauantaina strategiaan olevan odotetun kaltainen. Häkkäsen mukaan paperissa korostetaan yhä liittolaissuhteita, mutta Yhdysvallat toivoo kumppaneiden ottavan nykyistä suurempaa vastuuta omasta puolustuksestaan. Yhdysvallat on jatkossakin sitoutunut Natoon, ministeri sanoi.
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhasen mukaan Yhdysvallat ei strategiassa enää määrittele itseään ”maailman järjestyksen ylläpitäjäksi”, vaan ensisijaisesti oman maansa puolustajaksi.
– Ensimmäinen painopiste on USA:n oma alue ja koko oma pallonpuolisko. Rajat, merireitit ja vaikutusvalta lähialueilla ovat strategian ytimessä. Amerikka huolehtii ensin omasta turvallisuudestaan ja asemastaan, Vanhanen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Toiseksi tärkein painopiste on Kiina, Euroopan tullessa tämän jälkeen. Eurooppa on Vanhasen mukaan yhä Yhdysvalloille tärkeä liittolaisalue, mutta esimerkiksi Nato-jäsenten odotetaan myös tuottavan turvallisuutta, ei pelkästään kuluttavan sitä.
– Venäjä nähdään ennen kaikkea Euroopan turvallisuusongelmana. USA varautuu suojaamaan itseään, mutta odottaa eurooppalaisten hoitavan oman puolustuksensa ja myös Ukrainan tukemisen päävastuun.
– Suomelle tämä tarkoittaa, että turva ei ole enää itsestään selvä seuraus Nato-jäsenyydestä. Se syntyy siitä, että pystymme pitämään rajamme, huoltamaan joukot, toimimaan kriisissä ja kantamaan oman osamme puolustuksesta, Vanhanen jatkaa.
Suomi on hänen mukaansa juuri sellainen liittolainen, jota Yhdysvallat strategiassaan kaipaa. Suomella on vahva puolustus, yleinen asevelvollisuus ja suuri reservi, Vanhanen luettelee.
– Tämän strategian viesti Suomelle ja oikeastaan koko Euroopalle on lopulta hyvin suoraviivainen. Liittolaiset ovat elintärkeitä, mutta turvallisuus alkaa omasta kyvystä ja vastuunkannosta. Sitä ei voi ulkoistaa, eikä sitä kannata lykätä huomiseen.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) uskoo strategian tarjoavan Suomelle myös mahdollisuuksia.
– Pohjoinen ja Arktinen alue korostuvat. Kun USA painottaa Grönlantia, Naton pohjoinen ulottuvuus saa lisää painoa. Suomen maantiede, tilannekuva, yhteentoimivuus ja puolustusteollinen kapasiteetti ovat nyt strategista valuuttaa, Limnell kirjoittaa.
Yhdysvaltojen uusi strategia ei kokoomusedustajan mukaan kutsu paniikkiin, mutta liittolaisuuden molemminpuolisia hyötyjä on kyettävä osoittamaan. Naton eurooppalainen pilari on jatkossa välttämättömyys, ei pelkää retoriikkaa, Limnell toteaa.
1. Jos luet tänään yhden turvallisuuspolitiikkaa koskevan asian, lue tämä.
Yhdysvallat julkaisi juuri uuden National Defense Strategyn, joka on suoraa jatkoa joulukuussa julkaistulle kansalliselle turvallisuusstrategialle.
Muutamia havaintoja 🧵https://t.co/cj1XYFIKoC pic.twitter.com/zSpg9jhego
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) January 24, 2026
Havaintoja julkistetusta Pentagonin 2026 National Defense Strategysta. Tämä ei ole tekninen päivitys vaan linjapaperi, joka kertoo miten USA aikoo käyttää voimaa, missä se vetäytyy ja mitä se odottaa liittolaisiltaan. Vaikutukset ulottuvat Suomeen.
🧵https://t.co/KYMS9Tgwcq— Jarno Limnell (@JarnoLim) January 24, 2026
