Venäläinen rahtialus kärsi räjähdysten sarjasta ja upposi epäselvissä olosuhteissa noin sadan kilometrin päässä Espanjan itärannikolta. Uutiskanava CNN on selvittänyt, että alus todennäköisesti kuljetti kahta sukellusveneisiin tarkoitettua ydinreaktoria, joiden määränpää saattoi olla Pohjois-Korea.
Ursa Major -laivan kohtaloa on verhonnut salamyhkäisyys siitä saakka, kun se upposi 23. joulukuuta 2024 lähellä Cartagenan rannikkoa, suomalaisillekin tutulla Costa Blancalla. Tapaus saattaa CNN:n mukaan viitata poikkeukselliseen ja riskialttiiseen operaatioon, jossa länsimaiden asevoimien avulla haluttiin estää Venäjää toimittamasta ydinteknologiaa Pohjois-Korealle.
Alus lähti matkaan vain kaksi kuukautta siitä, kun Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un oli lähettänyt joukkoja tukemaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Hylkyä ympäröinyt myöhempi sotilaallinen toiminta on syventänyt mysteeriä aluksen lastista ja määränpäästä. Julkisten lentotietojen mukaan amerikkalaiset, ydinsäteilyä mittaavat ”nuclear sniffer” -koneet ovat lentäneet hylyn yli kahdesti vuoden aikana.
Lisäksi viikko uppoamisen jälkeen paikalle saapui vakoilulaivana pidetty venäläisalus, minkä yhteydessä havaittiin neljä uutta räjähdystä, kertoo Espanjan tutkinnasta perillä oleva lähde.
Espanjan hallitus on ollut vaitonainen. Helmikuun 23. päivä julkaistu lausunto toteaa, että aluksen venäläinen kapteeni oli kertonut tutkijoille, että Ursa Major kuljetti komponentteja kahteen ydinreaktoriin, jollaisia käytetään sukellusveneissä. Kapteeni kielsi tietävänsä, onko niissä ydinpolttoainetta.
Tapahtumaketju, jonka vuoksi Ursa Major makaa nyt meren pohjassa, on yhä epäselvä. Espanjan tekemän tutkinnan mukaan aluksen runkoon saatettiin osua torpedolla, joka puhkaisi sen.
Outo lasti
Ursa Major -aluksella, joka tunnettiin myös nimellä Sparta 3, oli historia Venäjän sotilasoperaatioissa Syyriassa, jossa se osallistui kaluston siirtelyyn.
Joulukuun alussa 2024 alus oli Ust-Lugan eli Laukaansuun satamassa Suomenlahdella, josta se siirtyi Pietariin konttiterminaaliin. Virallisissa rahtiasiakirjoissa matkan määränpääksi kerrottiin Vladivostok. Lastiksi ilmoitettiin kaksi suurta ”kaivonkantta”, 129 tyhjää konttia ja kaksi nosturia.
Saman vuoden lokakuussa aluksen omistaja, valtiokytköksinen Oboronlogistics, oli kertonut tiedotteessaan, että yhtiön aluksille oli myönnetty lupa ydinmateriaalin kuljettamiseen. CNN:n analysoima aikaviivevideo osoittaa, että kontteja lastattiin Pietarissa rungon sisään siten, että niiden alle jäi tila myöhemmin lastatuille ”kaivonkansille”.
Alus eteni Ranskan rannikkoa pitkin, minkä jälkeen Portugalin laivasto seurasi sitä. Venäläiset sotalaivat Ivan Gren ja Aleksandr Otrakovsky saattoivat Ursa Majoria. Portugalin laivasto lopetti seurannan 22. joulukuuta aamulla.
Noin neljä tuntia myöhemmin Espanjan vesillä alus hidasti äkillisesti, mutta miehistö vakuutti Espanjan pelastusviranomaisille, että kaikki on kunnossa. Alus kuitenkin poikkesi jyrkästi reitiltään seuraavana päivänä 23. joulukuuta, ja lähetti hätäsignaalin hieman ennen puoltapäivää.
Tutkinnan mukaan oikealla kyljellä, todennäköisesti konehuoneen lähellä, tapahtui kolme räjähdystä, joissa kuoli kaksi miehistön jäsentä. Alus jäi kallistuneena paikalleen.
Miehistön 14 eloonjäänyttä pelastautui pelastusveneeseen, josta espanjalainen Salvamar Draco -alus poimi heidät kyytiin. Espanjan laivaston alus saapui paikalle myöhemmin illalla. Puoli tuntia myöhemmin venäläinen sotalaiva Ivan Gren määräsi muut alukset pysymään kahden merimailin päässä ja vaati pelastettujen venäläisten palauttamista välittömästi.
Tutkintaa tuntevan lähteen mukaan Ursa Major vaikutti vielä vakaalta eikä näyttänyt uppoavan. Mutta kello 21.50 Ivan Gren ampui punaisia valopanoksia alueelle, minkä jälkeen havaittiin neljä räjähdystä. Espanjan seismologiverkosto rekisteröi neljä tärähdystä, jotka muistuttivat vedenalaisia miinoja tai räjäytyksiä. Kello 23.10 Ursa Major ilmoitettiin uponneeksi.
Pelastuneet vietiin Cartagenaan kuulusteltaviksi. Venäläinen kapteeni oli haluton puhumaan asiasta, mutta myönsi lopulta, että ”kaivonkannet” olivat kahden sukellusveneissä käytettävän ydinreaktorin osia. Tutkintaa tunteva lähde kertoo CNN:lle, että kapteeni uskoi aluksen olevan matkalla Pohjois-Korean Rasonin satamaan.
Poikkeuksellista kiinnostusta
Espanjalaiset tutkijat ovat pitäneet epäilyttävänä, että alus tekisi pitkän merimatkan Venäjän omasta satamasta toiseen, kun Venäjällä on kattava rautatieverkko. Sen sijaan nostureita saatettiin tarvita arkaluontoisen lastin purkamiseen Rasonissa.
Neljä päivää uppoamisen jälkeen aluksen omistaja Oboronlogistics kutsui tapausta ”terrori-iskuksi”. Yhtiön mukaan rungossa oli noin 50 x 50 senttimetrin aukko, jonka metallireunat olivat taipuneet sisäänpäin.
Viikko myöhemmin venäläinen Yantar, joka virallisesti on tutkimusalus, mutta jota länsi epäilee vakoilusta, saapui hylyn ylle viideksi päiväksi. Tuona aikana havaittiin jälleen neljä räjähdystä, joiden epäillään kohdistuneen hylkyyn.
Yhdysvallat on osoittanut myös kiinnostusta alueeseen. Nebraskaan sijoitettu ilmakehän tutkintakone WC135-R, joka valvoo muun muassa ydinkokeita, lensi hylyn yli 28. elokuuta 2025 ja uudelleen 6. helmikuuta 2026. Säteilyä ei ole raportoitu.
Pohjois-Korea puolestaan julkaisi joulukuussa 2025 kuvia ensimmäisestä ydinsukellusveneestään, joissa näkyi vain aluksen ulkokuori, mutta ei reaktoria.
Puolustusanalyytikko Mike Plunkett arvioi CNN:lle, että jos reaktorit olivat uusia, niitä tuskin olisi kuljetettu polttoaineen kanssa. Jos ne taas olivat peräisin käytöstä poistetuista sukellusveneistä, ne olisivat edelleen radioaktiivisia.
Plunkettin mukaan päätös tällaisen teknologian antamisesta Pohjois-Korealle olisi ”erittäin merkittävä liike Moskovalta” ja erityisen huolestuttavaa Etelä-Korean näkökulmasta.
Mikä hajotti rungon?
Espanjan tutkinta pohtii myös sitä, mikä aiheutti rungon vaurion. Kapteeni kertoi, ettei kuullut törmäystä tai räjähdystä, kun alus ensimmäisen kerran hidasti 22. joulukuuta.
Tutkinnan mukaan 50 x 50 senttimetrin aukko saattoi syntyä Barracuda-tyyppisestä torpedosta. Kyseessä on erittäin nopea torpedo, joka muodostaa eteensä ilmakuplan veden vastuksen vähentämiseksi. Jotkin mallit eivät käytä räjähdelatausta lainkaan. Tiettävästi vain USA:lla ja joillain Nato-mailla, sekä Venäjällä ja Iranilla on tällaisia torpedoita.
CNN:lle puhuneen lähteen mukaan tällainen ase sopisi aukon kokoon ja voisi selittää lähes äänettömän osuman ja aluksen vauhdin äkillisen hidastumisen.
Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan usko tähän teoriaan. Analyytikko Plunkett arvioi, että todennäköisempi selitys olisi aluksen runkoon kiinnitetty räjähde, jossa käytettiin ontelopanosta.
Useat läntiset turvallisuusviranomaiset ovat pitäneet tapausta outona, mutta eivät ole esittäneet vaihtoehtoista selitystä räjähdyksille tai Venäjän voimakkaalle reagoinnille.
Aluksen salaisuudet lepäävät edelleen 2500 metrin syvyydessä Välimeren pohjassa.