Pohjois-Korea testasi räjähtäviä taisteludroneja

Pohjois-Korea on testannut räjähtäviä droneja, jotka on suunniteltu törmäämään kohteisiin.

Maan johtaja Kim Jong-un valvoi henkilökohtaisesti koetta lauantaina ja lupasi vauhdittaa kyseisten aseiden kehittämistä lisätäkseen armeijansa sotavalmiutta, kertoo Politico viitaten Pohjois-Korean valtion uutistoimiston KCNA:n tietoihin.

Politicon mukaan pohjoiskorealaiset testikuvat osoittivat, että valkoinen drooni, jolla oli X-muotoiset siivet ja pyrstö, törmäsi Etelä-Korean K-2-panssarivaunua muistuttavaan kohteeseen ja tuhosi sen.

KCNA:n mukaan lauantaina pidetty koe osuu samaan ajankohtaan, jolloin Yhdysvaltain ja Etelä-Korean armeijoilla on käynnissä laaja yhteinen harjoitus. Torstaihin asti jatkuvat harjoitukset keskittyvät parantamaan maiden valmiutta varautua ​​Pohjois-Korean uhkia vastaan.

Pohjois-Korean virallinen uutistoimisto kertoi, että lauantain kokeessa käytettiin erityyppisiä droneja, joilla on vaihteleva lentoetäisyys hyökätä vihollisen kohteisiin maalla ja merellä. Pohjois-Korean mukaan dronit lensivät eri reittejä pitkin ennen kuin osuivat tarkasti testikohteisiin.

KCNA:n mukaan Kim totesi, että sotilasteknologioiden ja nykyaikaisen taistelun globaalit trendit osoittavat dronejen merkityksen sodassa, ja että maan armeija tulisi varustaa edistyneillä droneilla ”mahdollisimman aikaisin”.

Kim vaati räjähtävien dronien nopeutettua kehittämistä ja tuotantoa jalkaväen ja erikoisoperaatioyksiköiden käyttöön. Sen lisäksi Kim vaati tuottamaan tiedustelu- ja hyökkäysdroneja sekä vedenalaisia itsemurhaiskudroneja, KCNA kertoi.

Jännitteet Korean niemimaalla ovat pysyneet viime aikoina korkealla. Kim on tukenut Venäjää Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa. Samaan aikaan hän on pyrkinyt vahvistamaan ydinaseilla varustettuja asevoimiaan ja uhannut konfliktilla Yhdysvaltoja ja Etelä-Koreaa.

Yhä useampi eteläkorealainen haluaa maalleen ydinaseen

Kansalaisten tuki ydinaseen hankkimiselle on kasvanut Etelä-Koreassa viime vuodesta, kertoo Financial Times.

Maan kansalaisista 66 vastasi valtiollisen ajatushautomo Kinun kyselytutkimuksessa kannattavansa tai vahvasti kannattavansa ydinpelotteen hankkimista. Kannattajien määrä kasvoi kuudella prosenttiyksiköllä viime vuodesta.

Kannatuksen taustalla on vastausten mukaan pelko Pohjois-Korean ja Venäjän yhteistyön tiivistymisestä ja Donald Trumpin mahdollisesta toisesta presidenttiydestä.

Kinun tutkija Sangsin Leen mukaan maan hallitus tai kumpikaan suurista puolueista ei ole ottanut ydinaseita ohjelmiinsa. Kansalaisten luoma paine keskustelun avaamisesta on kuitenkin hänen mukaansa kasvanut.

Etelä-Korean kansalaisten keskuudessa myös luottamus Yhdysvaltojen turvatakuisiin on heikentynyt.

Maan pohjoinen naapuri on hankkinut itselleen ydinaseen. Etelä-Korea puolestaan on luottanut Yhdysvaltojen ydinaseisiin.

Yhdysvallat vastustaa ajatusta Etelä-Korean ydinaseesta. Pelkona on, että siitä syntyisi asevarustelun kierre.

Pohjois-Korean korkea-arvoinen diplomaatti loikkasi

Kuubassa työskennellyt Pohjois-Korean korkea-arvoinen diplomaatti on loikannut Etelä-Koreaan, kertoo BBC, jolle Etelä-Korean tiedustelupalvelu on vahvistanut asian.

52-vuotias poliittinen neuvonantaja, joka eteläkorealaismediassa on nimetty Ri Il Kyu’ksi on tiettävästi korkea-arvoisin Etelä-Koreaan paennut pohjoiskorealainen sitten vuoden 2016.

Hän loikkasi jo viime marraskuussa, mutta tiedot pohjoiskorealaisista loikkareista yleensä tulevat päivänvaloon vasta kuukausia myöhemmin, sillä heidät kurssitetaan eteläkorealaiseen yhteiskuntaan ennen siihen integroimista.

Ri Il Kyu’n tehtävä oli median mukaan vastata poliittisista suhteista Pohjois-Korean Kuuban suurlähetystössä ja hän keskittyi työssään etenkin pyrkimyksiin estää Havannaa muodostamasta diplomaattisuhteita Soulin kanssa – viralliset suhteet perustettiin maiden välille tämän vuoden helmikuussa.

Korealainen The Chosun Ilbo -sanomalehti on haastatellut Ri Il Kyu’ta. Tämä kertoo paenneensa, koska oli pettynyt maansa hallintoon ja synkkiin tulevaisuudennäkymiin.

– Jokainen pohjoiskorealainen ajattelee vähintään kerran elämää Etelä-Koreassa, loikkari sanoi lehdelle.

Tällaista on lasten kesäleirillä Pohjois-Koreassa

Pohjois-Koreassa lasten kesäleirillä päivät ovat pitkiä, täynnä propagandaa, eikä ruokaa ole riittävästi.

Näin olosuhteita kesäleirillä kuvailee CNN:n haastattelussa 25-vuotias Juri Frolov. Hän osallistui Pohjois-Korean järjestämälle kesäleirille Songdowonissa vuonna 2015.

Frolov kertoo olleensa aina kiinnostunut Pohjois-Koreasta. Yläasteikäisenä hän liittyi uteliaisuudesta Pohjois-Koreaa käsittelevään sosiaalisen median ryhmään, jonka kautta hän sai mahdollisuuden osallistua leirille.

15 päivän mittainen kesäleiri maksoi hänen mukaansa noin 500 dollaria.

Leirillä oli nuoria muun muassa Laosista, Nigeriasta, Tansaniasta ja Kiinasta. Ulkomailta tulleet eivät kuitenkaan saaneet Frolovin mukaan olla juuri lainkaan tekemisissä paikallisten nuorten kanssa.

Leirillä oli hänen mukaansa tavanomaisten kesäaktiviteettien lisäksi myös valtavasti propagandaa. Frolov kertoo, että nuoret joutuivat heräämään kuudelta aamulla kiillottamaan Pohjois-Korean entisten diktaattoreiden, Kim Il-sungin ja Kim Jong-ilin patsaita.

Lisäksi nuoret pakotettiin pelaamaan pohjoiskorealaisia tietokonepeliä. Pelissä tarkoituksena oli tuhota Valkoinen talo panssarivaunulla.

Arki leirillä sisälsi myös paljon liikuntaa, joka oli Frolov mukaan pakollista kaikille. Sairastuminen ei riittänyt syyksi jättää aamuliikuntaa väliin.

Hän kertoo laihtuneensa 15 päivän aikana viisi kiloa. Frolovin mukaan leirillä tarjoiltiin ruuaksi lähinnä vain riisiä, perunoita ja leipää, minkä vuoksi hän kertoo olleensa äärimmäisen nälkäinen palattuaan Venäjälle.

Pohjois-Korea keksi inhottavan tavan piinata naapuriaan, kiitoteitä jouduttiin sulkemaan

Soulin lentokentällä Etelä-Koreassa useampi kiitorata jouduttiin sulkemaan viime aamuyönä, kun Pohjois-Korean lähettämät roskapallot toivat jätteitä lentoasemalle. Pohjois-Korea on CNN:n mukaan lennättänyt ilmapalloilla roskia, sekä muun muassa ulosteen tahrimaa multaa ja matoja Etelä-Koreaan toukokuusta alkaen jo yli 1000 kertaa, mikä on kiristänyt maiden välistä jännitettä. Pelkästään tämän viikon maanantaina roskapalloja laskettiin 350.

Pallot ovat Pohjois-Korean mukaan vastaus siihen, että aktivistit Etelä-Koreassa ovat lähettäneet suljettuun valtioon jo pitkään ilmapalloja, joiden lastina on muun muassa lääkkeitä, ruokaa, k-pop-musiikkia ja muistitikuille ladattuja viihdeohjelmia, sekä lentolehtisiä, joissa kerrotaan länsimaisesta elämästä. Pallot ohjataan gps:llä halutulle alueelle siten, että lentolehtiset leviäisivät mahdollisimman laajalle alueelle.

Aktivistiverkostossa on mukana pohjoiskorealaisia loikkareita, joiden mukaan ainoa keino murtaa diktaattori Kim Jong-unin valta ja saada muutosta aikaan on kansalaisten tietoisuuden lisääminen.

Pohjois-Korea, jossa pääsy Internetiin on estetty, on kutsunut aktivistien lähettämiä palloja roskaksi ja kertonut valtiollisen uutistoimiston mukaan maksavansa ”potut pottuina”. Etelä-Korea puolestaan on tuominnut roskakampanjan ala-arvoisena ja vaarallisena.