Arttu Rintanen
29.04.2024 | 07:10
Pohjois-Korean ja Venäjän väliset suhteet ovat tiivistyneet Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, kertoo FT.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-Un on viimeisen vuoden aikana huolestuttanut monia ilmoittaessaan, ettei maa enää tavoittelisi rauhanomaista yhdistymistä Etelä-Korean kanssa. Samalla maan armeijalle on asetettu kunnianhimoinen tehtävä: Seuraavan 10 vuoden aikana maan jokaiseen 200 piirikuntaan on rakennettava tehdas.
– Alueellinen taloustilanne on surkea, Kim kommentoi syytä uudelle projektille.
Kimin poikkeuksellinen halukkuus asettaa konkreettinen tavoite heijastaa asiantuntijoiden mukaan hänen kasvanutta itsevarmuuttaan, jota Ukrainan sota ja sen myötä tiivistynyt suhde Venäjän kanssa on tuonut.
Viime kuussa Venäjä käytti YK:ssa veto-oikeuttaan rampauttaakseen Pohjois-Korealle asetettuja pakotteita valvovan elimen. Viime kuussa taas paljastui, että pohjoiskorealaiset tankkerialukset hakevat Venäjältä kymmenientuhansien tynnyrien edestä öljyä ja öljytuotteita vastineena ammuksista, joita Pohjois-Korea toimittaa Venäjälle.
Viime kuukausina Pohjois-Koreaan on matkannut myös yhä enemmän venäläisiä turistiryhmiä, ja helmikuussa Pohjois-Korean Venäjän suurlähettiläs totesi, että maiden välille on suunnitteilla raide-, lautta- ja tieyhteyksiä.
– Ukrainan sota on ollut Pohjois-Korealle kultakaivos, tiivistää eteläkorealaisen Sejong-instituutin tutkija Peter Ward.
Etelä-Korean puolustusministeri Shin Won-sik jakaa näkemyksen.
– Pohjois-Korean taloudellinen tilanne on parantunut merkittävästi venäläisten ruoka-, raaka-aine- ja öljytoimitusten myötä, Shin kommentoi.
Kehityksestä huolimatta Pohjois-Korean talouden ei silti voida sanoa olevan koreassa kunnossa.
Arvioiden mukaan maan bruttokansantuote on vain 1 123 dollaria – kolmaskymmenesosa etelänaapurinsa tasosta. Talous perustuu hiilen, betonin ja muovituotteiden tuotantoon ja on vahvasti riippuvainen Kiinasta tuodusta ruoasta, polttoaineesta ja lannoitteista. Lisäksi erilaiset rikolliset operaatiot kuten kryptovaluuttahuijaukset tuovat rahaa Pjongjangin rahaholveihin.
Kimin tehdassuunnitelmien takana voi olla myös huoli liiallisesta Kiina-riippuvuudesta. Tähän asti maakuntien on odotettu pärjäävän omin avuin, kun valtion resurssit on kohdistettu Pjongjangiin. Nyt maakunnat halutaan irti Kiinasta tuoduista hyödykkeistä.
Stimson Center -ajatuspajan tutkijan Rachel Minyoungin mukaan suunnitelma on linjassa myös Kimin halujen kanssa valmistaa maata tulevaan konfliktiin.
– Jos Pohjois-Korea saa vahvistettua maakuntien taloustilannetta omavaraisemmaksi, se vapauttaa keskushallinnolta resursseja oikeisiin prioriteetteihin, kuten sotilaallisen valmiuden vahvistamiseen ja Pjongjangin eliittien palveluun, Minyoung toteaa.
Minyoungin mukaan suunnitelman on myös tarkoitus vakuuttaa pohjoiskorealaiset siitä, että Kim välittää heistä. On tärkeää, että väestö olisi uskollinen ja motivoitunut mahdollisessa konfliktissa.
Kim uskoo myös, että hän pystyy hyötymään kilpailuttamalla Venäjää ja Kiinaa toisiaan vastaan, aivan kuten kylmän sodan aikana.
Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, onnistuuko Kimin kunnianhimoinen tehdassuunnitelma. Iso osa olemassaolevista tehtaista toimii jo nyt vajaakäytöllä, ja jää nähtäväksi, onnistuuko maa tuottamaan väestölle perustarpeita kuten saippuaa ja paperia, jotka on tähän asti täytynyt tuoda Kiinasta.
