Maalis-huhtikuussa noin 13 000 Ukrainasta sotaa paennutta on asunut Suomessa vuoden, jolloin heillä on oikeus hakea täältä itselleen kotikuntaa, Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tiedottaa.
Hakemuksen voi tehdä verkossa ilman käyntiä virastossa. Virasto myös neuvoo ukrainaksi kotikunnan hakemisessa.
Kotikunnan hakeminen on ukrainalaiselle askel itsenäiseen elämään Suomessa. Kotikunnan saatuaan hän siirtyy vastaanottopalveluista tietyn kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden asiakkaaksi ja kuntalaiseksi. Kotikunta määräytyy sen mukaan, missä hän asuu.
Ukrainasta paennut voi hakea kotikuntaa sitten, kun hän on asunut Suomessa vuoden. Ensimmäiset heistä voivat siis tehdä hakemuksen jo maaliskuun alussa. Lisäksi hakijalla pitää olla suomalainen henkilötunnus ja vähintään vuosi sitten haettu tilapäisen suojelun oleskelulupa.
– On koko Suomen kannalta tärkeää, että Ukrainasta paenneet pääsevät tiiviimmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajien sujuva asiointi on myös DVV:n tavoitteena, kertoo DVV:n ylijohtaja Timo Salovaara.
Viime vuonna Suomeen tuli sotaa pakoon lähes 47 000 ukrainalaista. DVV:ssa on valmistauduttu käsittelemään tuhansia kotikuntahakemuksia jo kevään aikana. Hakijoiden runsaus on vauhdittanut prosessin digitalisoimista, ja kotikuntaa voi hakea verkossa pian ensimmäistä kertaa Suomessa.
Kotikunnan hakeminen perustuu omaan harkintaan, mikään pakko kotikuntaa ei ole hakea. Kotikunnasta on hyötyä, jos aikoo jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa. Se tuo kansalaiselle oikeuksia ja velvollisuuksia. Esimerkiksi kunnan järjestämä lasten päivähoito ja oppivelvollisuus koskevat vain kunnan asukkaita.
Kotikunta Suomessa ei vaikuta kansalaisuuteen eikä se ole este, jos ukrainalainen haluaa myöhemmin palata Ukrainaan.