Ukrainan sotateollisuus on noussut eurooppalaisittain merkittävään asemaan Venäjän hyökkäyssodan aikana. Samaa odotetaan maan teknologiasektorilta sitten, kun sota joskus päättyy. Näkymiä sumentaa vain työvoimapula ja koulutetun työvoiman pakeneminen maasta.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022 maan talous lähti vapaaseen pudotukseen. Samalla käynnistyi pakolaisaalto läheisiin EU-maihin.
– Kehitys näytti tilastoissa todella pahalta, toteaa Suomen pankin vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen Verkkouutisille.
Sota raivosi ja länsi oli lamaantunut, eikä se kyennyt auttamaan Ukrainaa. Mutta kaikki alkoi muuttua, kun maa sai työnnettyä Venäjän joukot pois Kiovan laitamilta keväällä 2022.
Usko Ukrainan selviytymiseen alkoi vähitellen herätä.
Hyperinflaatiota ei tullut, maan talous ei romahtanut. Sodasta huolimatta Ukraina kykeni pitämään talouden ja teollisuuden rattaat pyörimässä. Sen finanssisektori toimi, ja yhteiskunnan perustoiminnot kestivät.
– Myös maatalouden vienti jatkui ja tämä oli hyvin tärkeää, toteaa taloustutkija Andras Deák Maailmantalouden instituutista Budapestista Verkkouutisille.
Ukrainan BKT supistui 2022 lähes 30 prosentilla. Myös maan oma asetuotanto notkahti talouden mukana. Maahan ei vielä virrannut apua ja keskuspankki joutui painamaan rahaa. Tästä seurasi pahimmillaan 27 prosentin inflaatio.
Ukrainan apupaketit lähtivät liikkeelle hitaasti. Sekä EU:ssa että USA:ssa väännettiin siitä, annetaanko Ukrainalle lainoja vai lahjoituksia. 2022 lopulla läntinen apu saatiin käyntiin.
– Meille isoin yllätys oli se, että länsi alkoi tukea Ukrainaa niin massiivisesti. Odotimme, ettei heillä tulisi olemaan mitään mahdollisuutta selvitä, sanoo Deák.
Ennen sotaa Ukraina oli tunnettu neuvostoaikaisesta terästeollisuudestaan. Se oli myös eräs maailman vilja-aitoista. Nyt terästeollisuuden osuus on romahtanut. Tärkeimmät terästehtaat, kuten maineikas Azovstal, sijaitsevat Venäjän hallitsemilla alueilla ja ne on tuhottu.
Maan sotateollisuus onkin ottanut vanhan idässä sijaitsevan teollisuuden paikan yhtenä talouden kivijaloista ja maan presidentinhallinnon mukaan sen tuotantokapasiteetti kolminkertaistui jo 2023 aikana.
– Terästeollisuuden romahtaminen on ollut suuri isku maan taloudelle, sanoo Parviainen.
Ukrainan droneteollisuus on kehittynyt huimasti ja sen lennokit ovat lentäneet Moskovaan asti. Sodankäynnin teknologinen kehitys on ollut nopeaa. Ukrainan IT-sektori oli vahva jo ennen Venäjän hyökkäystä, ja tässä Parviainen näkee potentiaalia tulevaisuudessa.
– Teknologiasektorin nopea kehitys on ollut vain osin sodan luomaa. Sota on pakottanut maan talouden isoon muutokseen.
András Deák ei näe Ukrainan vanhan teräs- ja kaivosteollisuuden tuhoa kohtalokkaana menetyksenä.
– Totta kai tämä tulee vaikuttamaan talouskehitykseen, mutta tällaisen vanhan teollisuuden merkitys oli joka tapauksessa hiipumassa. Näiden tehtaiden kannattavuus perustui pelkästään halpaan venäläiseen energiaan, sekä paikalliseen hiilivoimaan. Ja tämä on nyt menetetty, sanoo Deák.
Hän alleviivaa, että Eurooppakaan ei tarvitse ukrainalaista terästä. Sitä virtaa riittävästi Kiinasta.
”Keskeistä ovat ehdot”
Suomen Pankissa IMF:n tukiohjelma nähdään yhtenä merkittävimmistä Ukrainan talouden uudistajista. Se käynnistyi jo 2014, Krimin miehityksen vuonna, mutta vasta sodan aikana maa on saanut reformit vauhtiin.
Ohjelma kestää kevääseen 2027 ja on kokonaisuudessaan noin 15 miljardia euroa. Summa ei ole kovin suuri, mutta sen merkitys piilee ehdoissa.
– Keskeistä ovat ehdot. Ukrainan tulee uudistaa talouttaan ohjelman vaatimusten mukaan ja raportoida tästä kvartaaleittain. Uudistukset koskevat mm. korruptiota ja talouden läpinäkyvyyttä, sanoo Sinikka Parviainen.
Samalla ohjelma kytkee Ukrainan myös EU-tuen ja EU-jäsenyyden ehtoihin. EU oli viime vuonna Ukrainan suurin rahoittaja. Maa sai kumppaneiltaan hieman yli 40 miljardia euroa suoraa tukea budjettiinsa, siitä pääosa tuli EU:lta.
Ukraina on ollut korruptoitunut oligarkkitalous, jolle IMF:n ja EU:n vaatima avoimuus on ollut vaikeaa.
Ukrainan talous kasvoi 2023 yllättäen 5.5 prosenttia suurelta osin maatalouden hyvän satovuoden ansiosta. Kasvu jatkui 2024 lähes 3 prosentin vauhtia huolimatta siitä, että Venäjä pommitti puolet maan energiantuotannon kapasiteetista käyttökelvottomaksi. Myös tälle vuodelle odotetaan hienoista kasvua. USA:n kanssa tehty mineraalisopimus on taloutta vakauttava tekijä, vaikka sen hyödyt nähdään vasta vuosien päästä.
Ukrainan keskuspankki nosti korkotasoa rajusti sodan alussa, mutta se on laskenut noin 15 prosenttiin. Ukraina on rahoittanut 24 prosentin budjettivajeen ulkomaisella tuella.
Yli 60 prosenttia maan varoista menee turvallisuuteen. Ukraina ei kuitenkaan ole tinkinyt sosiaalisektoristaan, vaan on korottanut veroja ja kanavoinut ulkomaista tukea sosiaalimenoihin.
Massiivinen jälleenrakennus
Sodan jälkeen alkavasta jälleenrakennusprojektista tulee valtava. Sen kustannusten on arvioitu nousevan 500 miljardiin euroon. EU on jäädyttänyt noin 200 miljardia Venäjän keskuspankin varoja. Varojen käyttöä Ukrainan jälleenrakentamiseen harkitaan parhaillaan.
G7-maat päättivät viime kesänä Venäjän keskuspankilta takavarikoitujen varojen tuottojen käytöstä Ukrainan tukemiseen, eli ERA-ohjelmasta. Varojen sijoitustuotoilla katetaan pääosa Ukrainan budjettivajeesta. USA on yhä keskeinen toimija ERA:ssa. Ukrainan valtiontalouden näkymät ovatkin nyt selvästi paremmat kuin keväällä 2024.
Ukrainasta on lähtenyt YK:n arvion mukaan kaikkiaan lähes seitsemän miljoonaa ihmistä, joista suuri osa on koulutettuja naisia. Heistä harvan uskotaan palaavan takaisin. Työvoimapula on maalle iso ongelma.
Mikään ei tällä hetkellä kerro siitä, että sota olisi päättymässä pian. Ukrainan 2025 budjettikin on rakennettu sen varaan, että sota jatkuu tämän vuoden.
Ukrainan jälleenrakennus tuonee maan talouteen kasvuruiskeen, mutta tulevaisuus ei näytä helpolta. Maa tulee olemaan pitkään ulkomaisen avun varassa. Sen BKT oli ennen sotaa Euroopan alhaisimpia ja kun sota päättyy, on Ukraina köyhä maa.
Venäjän talouskasvun uskotaan puolestaan hyytyvän, mutta mitään romahdusta ei tule. Venäjän tulevaisuuden suurin ongelma lienee se, että sota ja pakotteet ovat pudottaneet sen teknologisesta kehityksestä, ja sen kansainvälinen luottamus on romahtanut.
Venäjän näkymä on sumuinen.
– Venäjän kannalta keskeistä on se, miten sota päättyy. Jos Venäjä pysyy aggressiivisena, kuten odotetaan, ovat sen tulevaisuuden näkymät epävarmat, toteaa Deák.
