Ukraina lisää varustautumista pahimman varalle kuten se on tehnyt sodan alusta lähtien. Jopa helmikuun puolivälissä kokoontuneen Münchenin turvallisuuskonferenssin (MSC) yhteydessä Ukraina allekirjoitti useita uusien asejärjestelmien kehittämistä ja tuotantoa koskevia sopimuksia.
Hanna Hopko toimi Ukrainan edellisen parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana viiden vuoden ajan. Hän muistaa miten Venäjän presidentti Vladimir Putin lupasi tuolloin tulitauon, Minskin sopimuksen ensimmäisen kohdan mukaisesti.
– Vuosina 2014–2019 emme kertaakaan nähneet pitkäkestoista tulitaukoa. Päinvastoin Venäjä aloitti täysimittaisen sodan ja kansanmurhan, sanoo Hanna Hopko Verkkouutisille.
– Joten miksi uskoisimme, että Putin nyt todella myöntyy tulitaukoon ja rauhaan?
Hopko toimii nykyisin Ukrainan kansallisen edusvalvontaverkoston (ANTS) puheenjohtajana. Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien organisoimat neuvottelut eivät saa häneltä kovin korkeaa arvosanaa.
– Minusta tämä edustaa vain Putinin logiikkaa ja merkitsee täyttä lankeamista Kremlin ansaan.
Hopko kannustaa päinvastoin länsimaita juuri nyt lisäämään entisestään painostusta ja sanktioita Kremliä kohtaan. Länsijohtajat näyttäytyvät Hopkon mittapuissa hieman naiiveilta.
– Ennen mitään neuvotteluja me haluamme nähdä turvatakuut. Se on edellytys ihan kaikille neuvotteluille, joten aloitetaan keskustelut sieltä.
Edunvalvontaverkoston konkreettinen tavoite on avata keskustelut siitä, miten Venäjän keskuspankilta jäädytettyjen satojen miljardien dollarien varat luovutetaan Ukrainan tukemiseksi.
Energia-asiantuntija luottaa Trumpiin
Maailmalla on päivitelty Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin suorasukaisia aloitteita asettaa Ukrainasta löytyvien harvinaisten mineraalien saanti sotilasavun jatkumisen ehdoksi. Uusimpien tietojen mukaan, ei Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ole valmis hyväksymään 500 miljardin dollarin mittoihin nousevaa diiliä.
Nataliya Katser-Buchkovska on ukrainalainen energiatalouden ja investointien asiantuntija. Hän johti parlamentin jäsenenä 2014–2019 energiaturvallisuudesta vastaavaa alivaliokuntaa. Hän suhtautuu Trumpin aloitteisiin myönteisesti.
– En usko, että asiassa on mitään dramaattista. Presidentti (Donald) Trump on itse asiassa sopimuksiin pyrkivä henkilö, joka etsii omalle maalleen sopivaa win-win strategiaa ja myy nämä ideat sitten äänestäjilleen, sanoo Katser-Buchkovska Verkkouutisille.
Keskeistä on hyödyntää Ukrainan infrastruktuuria, energiaa ja harvinaisten maametallien sekä mineraalien tuotantoa pitkäjänteisen kumppanuuden luomiseksi.
– Tässä voi olla hyvin yleispätevä malli tuoda valtavasti uusia investointeja Ukrainaan, visioi Katser-Buchkovska.
Keskitettyä ratkaisua luonnonvarojen hyödyntämiseksi vastineena poliittisille sopimuksille ei Ukrainassakaan välttämättä ole tiedossa. Jokainen tilanne on punnittava tapauskohtaisesti.
– Jos joku haluaa investoida, vaikka litiumin tuotantoon, niin kyseessä ovat yksityisomistuksessa olevat malmikentät. Niistä täytyy neuvotella kahden yrityksen kesken, linjaa Katser-Buchkovska.
Jälleenrakennus jo käynnissä
Vaikka uutiskuvat Ukrainan sotanäyttämöltä antavat karmivan kuvan sodan olosuhteista, niin todellisuudessa Ukrainan infrastruktuuria ja eritoten energiantuotantoa on sodan aikana jälleenrakennettu ja kehitetty yhä kriisinkestävämpään suuntaan.
– Jo 10 vuotta sitten aloitimme Ukrainassa energiatuotannon uudistukset, jotka johtivat nykyiseen, joustavaan malliin kaasu-, sähkö-, ja uusiutuvien energialähteiden markkinoilla, sanoo Katser-Buchkovska.
Sodan kuluessa Venäjä on tuhonnut Ukrainassa yli 10 gigawattia sähköntuotannon peruskapasiteettia. Suurin osa tästä on sähköjärjestelmän vakauttamiseen tarkoitettua varavoimaa.
– Tämä on valtava energiamäärä. Mutta kuten näette, me kestämme sodan tilanteen oikeastaan ilman mittavia sähkökatkoksia jo kolmatta talvea peräkkäin.
Energiaspesialistin mukaan Ukrainan salaisuus on radikaali ja järjestelmällinen sähköjärjestelmän hajauttaminen.
– Kriisinsietokykymme on oikeastaan uskomatonta. Nyt markkinoille tulee koko ajan enemmän uusiutuvaa energiaa. Yhä useammat kaupungit ja yritykset ovat energiantuotannossa omavartaisia, sanoo Katser-Buchkovska.
Ukrainalaiset ovat luoneet pienten yksiköiden avulla monipuolisen energiantuotantojärjestelmän. Uusiutuvien osuus on tällä hetkellä 12–15 prosenttia.
– Sodan olosuhteet ovat pakottaneet maamme siirtymään kohti kestävää ja vihreää energiantuotantoa.
Ukrainan tuleva jälleenrakennus on noussut tapetille rauhanneuvottelujen orastaessa. Mutta todellisuudessa Ukrainan jälleenrakennus on ollut, ja on käynnissä jo vuosia. Sodan yhä kestäessä on maan energiatuotanto uudistettu hajautetulla mallilla ja uusiutuvilla lähteillä.
Katser-Buchkovska viittaa Ukrainan jälleenrakentamiseksi varattuun 50 miljardin euron rahastoon, josta 20 prosenttia tulee käyttää vihreän energian hankkeisiin. Sitä voivat hyödyttää myös ulkomaiset sijoittajat.
Euroopan johtajat, kasvakaa aikuisiksi!
Ukrainan mahdollinen rauhanprosessi näyttää siirtyneen kokonaan uuteen vaiheeseen, kun Yhdysvaltain ja Venäjän edustajat kokoustavat keskenään. Euroopan maiden johtomiehet yrittävät vastata haasteeseen.
Entä olemmeko nyt – Münchenin turvallisuuskokouksen ja orastavien neuvotteluiden tilanteessa lähempänä rauhaa Ukrainassa?
– Ei sitten yhtään. Puheet rauhasta eivät tarkoita rauhaa, kuittaa Hanna Hopko. Siksi sanon, että on suuri ero sen välillä, puhutaanko tulitauosta, ja miten lopetetaan sota.
Hanna Hopko sanoo tunnistavansa, miten Putin käyttää Trumpin heikkouksia hyväkseen. Kuten Trumpin kunnianhimoista pyrkimystä saada Nobel-palkinto, kunhan hän on lopettanut Ukrainan sodan.
– Mutta todellisuudessa Putin ostaa aikaa. Varustautua uudelleen, hän toteaa.
