Ukrainalla on sodan menetystenkin jälkeen 32 miljoonaa hehtaaria käyttökelpoista maatalousmaata eli kaksi kertaa Ranskan ja kolme kertaa Espanjan tai Puolan verran, kerto EUobserver.
Jäsenenä Ukrainasta tulisi EU:n suurin viljan ja öljykasvien tuottaja, mikä tekee maatalousluvusta yhden liittymisneuvottelujen vaikeimmista.
Ukrainan maailmankuulu mustamulta eli tšernozem on lauhkean vyöhykkeen hedelmällisintä maaperää, ja humuskerros voi paikoin olla metrin paksuinen.
Haasteena on neuvostoajalta peritty tilarakenne. Ukrainan keskimääräinen tilakoko on 649 hehtaaria, kun se Ranskassa on 60–70 ja Puolassa 11–12 hehtaaria, ja suuret vertikaalisesti integroituneet agroholdingit muodostaisivat EU-mittapuulla oligopoleja.
Hyökkäyksen alusta vuonna 2022 paljon on muuttunut. Tuolloin venäläisten panssarivaunujen eteneminen Ukrainan pohjois- ja eteläosista näytti pysäyttämättömältä. Venäläisalukset saartoivat Odessan sataman, joka muodosti yli 80 prosenttia Ukrainan maatalousviennistä, ohjukset tuhosivat Harkivissa elintarvikkeita ja siemeniä jalostavia tehtaita.
Venäläiset pommit kohdistettiin tarkoituksella satoihin ja maatalouskoneisiin Tšernihivissä ja Sumyssa. Miinat saastuttivat maaperää Venäjän joukkojen läpi kulkemilla alueilla.
Hyökkäykset kuitenkin pysäytettiin ja Ukraina onnistui säilyttämään Odessan sataman hallinnan, loi uusia vientireittejä meritse ja rautateitse yhteistyössä Romanian ja Puolan kanssa, pelasti siemenensä ja satonsa sekä järjesti uudelleen logistiikkansa ja polttoaineketjunsa.
– Se on kuin toinen rintamalinja: leipä on meille pyhä, ja kylväminen on elämän symboli. Et voi kuvitella, mitä se merkitsee ukrainalaisille, jotka ovat selvinneet kahdesta maailmansodasta ja nälänhädästä, sanoo Ukrainan entinen maatalous- ja elintarvikeministeri Roman Leštšenko.
Joka tapauksessa asiantuntijoiden mukaan edessä on joko EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) perusteellinen uudistus tai jonkinlainen täysjäsenyyttä suppeampi ratkaisu.