Ei muuta ulospääsyä kuin arkku – Kiova sopeutuu Venäjän iskuihin

Uupumus ei ole saanut kaupunkia antautumaan.
Iskun jälkiä Kiovassa syyskuussa 2026. AFP / LEHTIKUVA / VLADYSLAV MUSIIENKO
Iskun jälkiä Kiovassa syyskuussa 2026. AFP / LEHTIKUVA / VLADYSLAV MUSIIENKO
Iskun jälkiä Kiovassa syyskuussa 2026. AFP / LEHTIKUVA / VLADYSLAV MUSIIENKO
Iskun jälkiä Kiovassa syyskuussa 2026. AFP / LEHTIKUVA / VLADYSLAV MUSIIENKO

Kiova joutuu päivittäin Venäjän drooni- ja ohjusiskujen kohteeksi, ja osa iskuista kestää tuntikausia. Pahimmillaan Kiova ja sitä ympäröivä alue ovat olleet hälytystilassa noin 11 tuntia päivässä, kertoo Cepa.

Pieniä määriä drooneja saapuu Kiovaan lähes ympäri vuorokauden, ja niiden välissä kaupunkiin kohdistuu suurempia ohjus- ja ilmaiskuja. Aiemmin suuria yöiskuja seuranneet rauhallisemmat päivät ovat vaihtuneet jatkuvaan painostukseen, jota on kuvattu ”lamaannuttamisen aalloksi”.

Iskut vaikeuttavat liikkumista ja muuta arkea. Ilmahälytysten aikana metron maanpäälliset osuudet pysähtyvät, eivätkä junat voi ylittää Dnepriä. Junaliikenteessä on ollut vakavia häiriöitä, ja osa junista on ollut 10–15 tuntia myöhässä vaurioiden ja turvapysähdysten vuoksi.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä ukrainalaiset lapset palasivat kouluun, mutta ilmahälytys keskeytti koulupäivän ja oppitunteja pidettiin suojissa. Parlamentti puolestaan aloitti uuden istuntokautensa niin, että ilmahälytyksen aikana työ keskeytetään ja siirrytään suojaan.

Kiovassa elämä jatkuu siis iskuista huolimatta. Kaupunkia kulutetaan tarkoituksella, mutta uupumus ei ole saanut sitä antautumaan.

Jotkut kiovalaiset sanovat, että ainoa paikka, josta ei ole ulospääsyä, on arkku. Toiset toistavat ukrainalaista sanontaa, jonka mukaan aina löytyy jokin keino eteenpäin.

Ruotsi lahjoitti koneet Ukrainalle vuonna 2024 osana apupakettia.
Muutos voisi tuoda Ukrainalle vuosittain jopa 25 miljoonaa dollaria.
Tämän vahvisti maan ulkoministeri José Manuel Albares.
Mainos