Tammikuussa 2023 Ukrainan hallitus perusti uuden jälleenrakennusviraston ja nimitti sen johtoon Mustafa Nayyemin. Hän on entinen Euromaidan-aktivisti, taloustieteilijä, infrastruktuuriministeri ja näkyvä hahmo maansa julkisessa elämässä.
Nayyemin valinta Eurooppaan ja tulevaisuuteen suuntautuvan viraston johtoon osoittaa Ukrainan hallituksen ottavan jo nyt tuon jättimäisen ja laajaa kansainvälistä yhteistoimintaa vaativan tehtävän vakavasti. Kyse on presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan noin tuhannen miljardin Yhdysvaltain dollarin mittaluokan urakasta.
Ukrainan nuoriin tulevaisuuden lupauksiin lukeutuu myös vuonna 2019 maan parlamenttiin valittu, Kansan palvelija -puolueen kansanedustaja Lisa Yasko, 32. Hän edustaa Ukrainan nuorta, hyvin koulutettua poliitikkopolvea, joka on ehtinyt hakea akateemisia kannuksia Kiovan lisäksi niin Moskovan kuin Oxfordin yliopistomaailmasta.
Lisa Yasko on johtanut Ukrainan delegaatiota Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa.
– Ukrainalaisten ehdoton enemmistö ajattelee sodan päättymisen tarkoittavan rauhansopimusta, mihin sisältyvät turvatakuut. Sellaiset takuut, jotka estävät Venäjän hyökkäämästä meidän kimppuumme enää uudelleen, Ukrainan Parlamentin eli Verh’ovna Radan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Lisa Yasko sanoo Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa.
Yaskon mukaan sodan päättyminen merkitsee Ukrainalle paluuta vuoden 1991 vallinneille valtion rajoille. Tähän sisältyvät niin Donbass kuin Krimin niemimaa.
– Nämä molemmat vaatimukset, turvatakuut ja aluepalautukset, ovat meille erittäin tärkeitä. Me haluamme koko maailman kuulevan ja ymmärtävän tämän.
Venäjä on hyökkäyssotansa aikana asettanut koko kansainvälisen sopimusjärjestelmän kyseenalaiseksi. Millä tavalla Venäjän kanssa voidaan ylipäätään sopia konkreettisista turvatakuista?
– Emme vaadi turvatakuita Venäjältä, me vaadimme niitä koko kansainväliseltä yhteisöltä. Turvatakuisiin tulee sisältyä kaikki ennaltaehkäisevät toimenpiteet, joiden avulla estetään Venäjän mahdollinen hyökkäys maahamme. Uskomme, että tämä on mahdollista, jos päivitämme, tarkistamme ja luomme uusia mekanismeja kansainvälisillä toiminta-alustoilla, kuten esimerkiksi Yhdistyneissä Kansakunnissa.
Yasko sanoo tämän tarkoittavan sitä, ettei Venäjällä pitäisi enää olla veto-oikeutta YK:n turvallisuusneuvostossa.
Yaskon mukaan Ukraina tavoittelee turvatakuita, jotka sisältävät myös hyvin konkreettisia toimia Natolta ja muilta mahdollisilta eurooppalaisilta sotilasyhteistyöyksiköiltä.
– Turvatakuisiin tulee sisältyä todellinen sotilaallinen yhteistyö Naton kanssa, tarkentaa Ukrainan parlamentin kahden- ja monenvälisten suhteiden johtajanakin toimiva Yasko.
Tavoitteena nopea EU-jäsenyys
Ukrainalaiset toivovat pääsevänsä mahdollisimman pian myös EU:n jäseneksi.
– Tähän asti olemme tulleet tulevaisuuden pelkojemme kanssa jotensakin hyvin toimeen. Mutta jos voitto ei koita pian – ei siis vuosien kuluttua, vaan lähikuukausina – niin ihmisten luottamuksen, toivon ja optimismin kanssa voi tulla ongelmia. Me olemme jo niin uupuneita.
Yaskon mukaan ukrainalaisille olisikin erittäin tärkeää, että maa otetaan EU:n jäseneksi nopeutetulla erikoismenettelyllä.
– Sellainen ajattelu ei tule kysymykseen, että no, kunhan sota on pikkuhiljaa ohitse niin sitten katsotaan sen eurooppalaisen integraation kanssa. Ei, niin se ei mene, puuskahtaa muutoin niin hillitty parlamentaarikko.
– Ukrainan integroiminen Euroopan unioniin pitää tapahtua juuri nyt. Kaikkine lähentymisneuvotteluineen ja yhteisön standardeineen.
Ukrainalaisten poliitikkojen on kuultu keskustelevan EU-jäsenyyden etenemisestä jopa vuoden 2023 kesäkuuhun mennessä. Mikä ihme oikein ruokkii toiveita näin nopeista EU-jäsenyysmenettelyistä?
– Jos EU nyt sanoo meille, että kuulkaas, ette te ole oikeastaan vielä valmiita ja odotellaan nyt vielä parikymmentä vuotta lisää, niin pelkään pahoin, että meistä kehittyy melkoisia euroskeptikkoja! Ja sitä me ukrainalaiset emmekä me eurooppalaiset todellakaan tarvitse, Yasko sanoo.
Lisa Yasko on johtanut Ukrainan delegaatiota Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Hän omaa kokemusta kansainvälisten poliittisten elinten toiminnasta. Mitä EU-jäsenyys konkreettisesti Ukrainalle merkitsisi?
– Esimerkiksi maatalous on Ukrainalle erityisen tärkeää. Tarvitsemme EU:n standardit ja EU:n maatalouspolitiikan. Sitä kautta Ukrainan kansalaiset saavat todellisen tunteen siitä, että EU tukee meitä. Ei ainoastaan puheissa, vaan myös todellisten tekojen kautta.
Yaskon mukaan EU:n tulee näkyä myös infrastruktuurin rakentamisen kautta.
– Me tarvitsemme uusia teitä ja uudisrakentamista ylipäätään. Meidän täytyy saada nähdä ja kokea, että se EU todella on olemassa ja jotain tosiaan tapahtuu, hän sanoo.
.@LisaYasko shares her thoughts on the surprise @POTUS visit to Ukraine to show support of the country.
“We are very grateful that [the] U.S. is taking such an important leap that will allow us not only to have a future but also to save lives of Ukrainian people.” pic.twitter.com/lL6v8RXiNJ
— SYMONE (@symonemsnbc) February 25, 2023
Suunnitelmat jälleenrakennuksesta jo käynnissä
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva vieraili helmikuussa 2023 Kiovassa. Tämä hämmästeli, miten Ukrainassa kauppaliikkeet ovat avoimena ja talouden instituutiot sekä pankkijärjestelmä toimivat.
IMF on tukenut Ukrainaa jo aikaisemmin 2,7 miljardin dollarin suuruisilla hätälainoilla ja pääjohtaja Georgieva kertoi uuden, 15 miljardin dollarin lainaohjelman olevan valmisteilla.
Samalla suunnitelmat maan jälleenrakennuksesta ovat jo edenneet. Monet länsimaiset yritykset hiovat jo suunnitelmiaan tullakseen mukaan ja investoimaan Ukrainan uudistyöhön.
– Esimerkiksi Tanska on luvannut hoitaa Mykolajivin kaupungin jälleenrakennuksen, niin asuinrakentamisen, kuin sosiaalisten ja taloudellisten valmiuksien kuin liikenteen infrastruktuurin osalta. Ja italialaiset rakentavat Mariupolin kuuluisan draamateatterin uuteen uskoon. Myös Kreikka on luvannut huolehtia Mariupolin kunnostuksesta, Lisa Yasko kertoo.
– Keskustelin juuri äskettäin Ranskan kansalliskokouksen jäsenen kanssa. Ranskan parlamentti kokoaa nyt voimia yhdessä useiden ranskalaisten pormestareiden kanssa auttaakseen Tšernihivin kaupungin ja ympäröivän alueen kunnostamisessa. Suunnittelupöydällä ovat jo uudet maantiesillat. Tiedän myös, että Viro auttaa aktiivisesti Zhytomyrin alueen elpymisessä.
Tulevaisuus kaasussa
EU:n mukaan 40 prosenttia Ukrainan energiajärjestelmistä on vahingoittunut tai tuhottu venäläisten pommituksissa.
– Ukrainan oma energiantuotanto on miltei kokonaisuudessaan tuhottu. Mutta nyt on siis ainutkertainen tilaisuus toteuttaa vihreä siirtymä Ukrainassa. Meidän on käytettävä tämä jälleenrakentamisen hetki hyvin viisaasti luodaksemme Ukrainaan kestävän kehityksen mukainen energiajärjestelmä. Emme enää rakenna uudelleen entisiä hiilivoimaloita, linjaa selvästikin ympäristötavoitteisiin sitoutunut Lisa Yasko.
Samalla Ukrainan erityinen rooli maatalouden suurvaltana antaa maalle mahdollisuuden kehittää biokaasun tuotantoaan. Tämän on Euroopan komissio määritellyt myös yhdeksi vihreän siirtymän ajuriksi Euroopassa.
Jos Venäjää ei lasketa mukaan, niin Ukrainalla on Norjan jälkeen Euroopan suurimman maakaasuvarannot. Ukraina tuottaa itse maakaasua tällä hetkellä noin 15 miljardia kuutiometriä vuodessa. Maan kaasuvarantojen mittaluokka on yli biljoona kuutiometriä.
– Me pystymme tuottamaan kaasua paljon enemmänkin. Meillä on enemmän reservejä ja tarvitsemme uutta teknologiaa ja taloudellista tukea. Tulevina vuosina Euroopassa vallitsee merkittävä energiavarantojen vajaus. Tämä avaa meille ukrainalaisille vientimahdollisuuksia.
Mutta lopulta – kaiken tulevaisuuden ehtona on rauha ja sen ehdot, pohtii ukrainalainen parlamentaarikko Lisa Yasko.
– Ennen kuin voimme keskustella perustellulla tavalla Ukrainan jälleenrakennuksesta, Ukrainan koko energiajärjestelmän elvyttämisestä ja modernisoimisesta, täytyy meidän ensin saada omat maa- ja merialueemme takaisin omaan valvontaamme.
Juttu on alun perin julkaistu Nykypäivässä 1/23