Kyytipalvelusovellus Uber rantautui Suomeen marraskuussa. Toistaiseksi palvelu toimii vain Helsingissä ja tuotteita on kaksi: Uber Black ja Uber Pop.
Niistä ensimmäinen vastaa tavallista tilausautopalvelua. Kuljettajilla on ammattiluvat ja autot ovat hieman tavallista fiinimpiä. Poikkeavaa on ainoastaan tilaus- ja maksutapa sekä se, ettei kuskeja velvoiteta ajamaan pelkästään Uberille. Jälkimmäinen Uber-tuote on se, joka aiheuttaa polemiikkia.
– Uber Pop -kuljettajat kattavat ainoastaan yksityisautoilunsa kuluja. Kyse on periaatteessa kimppakyydeistä, Uberin Britannian ja Pohjoismaiden aluejohtaja Jo Bertram toteaa Verkkouutisille Helsingissä.
Hänen mukaansa Pop-kuljettajat eivät tarvitse taksilupaa. Kuskiksi pääsee kuka tahansa yrityksen oman taustaselvityksen ja perehdytyksen läpäisevä autoilija, jonka ajoneuvo täyttää yhtiön kriteerit.
– Kyse on rakenteellisesti aivan eri toiminnasta kuin taksiautoilusta. Kuljettajat voivat käyttää sovellusta koska haluavat ja aivan niin vähän tai paljon kuin haluavat, Bertram toteaa.
On helppo ymmärtää, miksi sovellus hiertää erityisesti taksialaa. Monien taksiautoilijoiden mukaan kaikki Uber-kuljettajat pitäisi rinnastaa takseihin ja sovelluksen käyttäjien tulisi olla takseja koskevan sääntelyn piirissä. Asiaa ei helpota, että Uberilla ajelu tulee noin 40 prosenttia taksikyytiä halvemmaksi.
Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa Uber Pop on julistettu laittomaksi ja asiaa puidaan oikeudessa. Monissa Euroopan maissa sovelluksen rantautuminen on johtanut jopa väkivaltaisiksi äityneisiin mielenilmauksiin.
Miksi Uber kuumentaa tunteita?
– Sekoitamme pakkaa alalla, jonka toimintaan ei useimmissa maissa ole puututtu vuosikymmeniin. Tämä voi olla hankalaa päättäjille. Lisäksi taksiliikennettä sääntelevä lainsäädäntö on usein peräisin ajalta ennen älypuhelimia tai karttasovelluksia, Jo Bertram pohtii.
Ei vie asiakkaita
Suomessa Uberin vastustus on rajoittunut lähinnä happamiin lausuntoihin ja erikoisiin törmäyksiin lain kanssa.
Elokuussa otsikkoihin nousi Helsingin poliisin tviitti, jossa kehotettiin ilmoittamaan Uber-kuskit hätäkeskukselle. Vaikka poliisi pehmensi sittemmin kantaansa, on kyytipalvelusta silti meneillään rikostutkinta ja kuljettajia on kuulusteltu. Taksialaa säädellään luvilla ja viranomaiset pohtivat, mitä Uberista pitäisi ajatella.
Jo Bertram maalaa julkisuudessa liikkuneita tietoja ruusuisemman kuvan viranomaisten ja Uberin väleistä.
– Kehitämme toimintaamme Suomen lain sallimissa rajoissa ja pidämme tiiviisti yhteyttä viranomaisiin, Jo Bertram sanoo, ja kehaisee suomalaisia eteenpäin katsovasta asenteesta.
Hänen mukaansa vuoropuhelu on jatkuvaa ja rakentavaa.
Bertram ei suostu paljastamaan, kuinka paljon Helsingistä löytyy Uber-kuskeja. Taksialan ei kuitenkaan pitäisi hänen mukaansa olla huolissaan töiden menettämisestä.
– Olemme huomanneet, että Uber itse asiassa kasvattaa piirakkaa sen sijaan, että veisi siitä siivun.
Bertram nostaa esimerkiksi San Franciscon Yhdysvalloissa. Siellä Uber on kasvanut yksin suuremmaksi kuin koko kaupungin taksisektori.
– Silti takseja on liikenteessä vaikka kuinka paljon, Bertram toteaa.
Hänen mukaansa Uber toimii pikemminkin yksityisautoilun kuin taksien haastajana ja voi tarjota helpotusta kaupunkien ruuhkiin ja parkkiongelmiin.
