Ukrainan ja Naton välinen suhde on Yhdysvaltain entisen Moskovan-suurlähettilään Michael McFaulin mukaan muuttunut täydellisesti sen jälkeen, kun Vladimir Putin helmikuussa 2022 aloitti hyökkäyksen, joka on Euroopan laajamittaisin sitten toisen maailmansodan.
Ensi viikolla järjestettävässä Vilnan huippukokouksessa Nato-maiden johtajat eivät voi hänen mukaansa enää tyytyä vakuuttelemaan, että Ukraina on tervetullut liittokunnan jäseneksi jossakin epämääräisessä tulevaisuudessa. Bukarestin huippukokouksessa 2008 annettu jäsenyyslupaus ei enää riitä, vaan Ukrainalle on osoitettava mahdollisimman konkreettinen polku.
– ”Älä töki karhua”-argumentti olisi erityisen tärkeää lakaista pois pöydältä. Nato ei ole laajentunut Ukrainaan. Liittokunta ei ole ottanut vähäisimpiäkään askelia siihen suuntaan. Nato ei esimerkiksi koskaan sitoutunut jäsenyyteen valmistavaan MAP-ohjelmaan. Putin hyökkäsi tästä huolimatta, Stanfordin yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina nykyisin toimiva McFaul toteaa Twitterissä.
Niin kauan kuin Nato on ollut olemassa, lännessä on hänen mukaansa pelätty, että se provosoisi Venäjää. Peloista huolimatta yksikään Kremlin johtajista Josif Stalinista Vladimir Putiniin ei silti ole rohjennut hyökätä ensimmäistäkään Nato-maata vastaan.
– Eikä Nato tietenkään ole ikinä hyökännyt Neuvostoliittoon eikä tule koskaan hyökkäämään Venäjälle. Sota on tullut Eurooppaan vain siellä, missä Natoa ei ole, hän painottaa.
Michael McFaul toimi Yhdysvaltain suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 2012–2014.
Sota ei ole jäsenyyskutsun este
Vielä vuonna 2008 oli McFaulin mukaan perusteltua kysyä, miten Ukrainan asevoimat kykenisivät edistämään Euroopan turvallisuutta. Enää asiasta ei liene vähäisintäkään epäselvyyttä.
– Meneillään olevasta sodasta Ukrainan asevoimat nousevat eräinä Euroopan parhaiten koulutetuista ja aseistetuista taistelevista joukoista. Liittokunnassa niistä tulee turvallisuuden nettotuottaja, ei -hankkija, hän sanoo.
Pitemmällä aikavälillä Ukrainasta saattaa hänen mukaansa kehittyä myös yksi Naton tärkeimmistä puolustustarviketuottajista varsinkin siinä tapauksessa, että alan muut läntiset yritykset olisivat valmiita tuotannolliseen yhteistyöhön muiden jäsenmaiden ase- ja ampumatarvikepuutteiden paikkaamiseksi.
Ukrainalle esitettävän Nato-jäsenyyskutsun torjuminen sillä perusteella, että sotaa käyvää maata ei voisi kutsua puolustusliiton jäseneksi, pohjautuu McFaulin mielestä kestämättömään logiikkaan.
– Ilmeisin näkökohta on se, että Länsi-Saksa liittyi Natoon, kun Itä-Saksaan oli sijoitettu neuvostosotilaita, hän toteaa.
especially after Finland and Sweden joined Nato.'
"If Kissinger, at age 100, can update his thinking on NATO based on changing circumstances and new data, NATO leaders meeting in Vilnius can do the same as well." 22/END
— Michael McFaul (@McFaul) July 7, 2023