Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne vaatii sopeutustoimien ulottamista myös eläkkeisiin, joilla on vaikutusta julkisen talouden liikkumavaraan.
Hän kertoo Helsingin Sanomille pitävänsä ongelmana sitä, että eläkkeitä ei mielletä osaksi muita julkisia menoja ja sosiaaliturvaa. Osaltaan taustalla on rahastoiva malli, joka on teknisesti irrallaan muista sosiaaliturvamenoista.
– Malli on sinällään järkevä, mutta luo harhan siitä, etteivät ne olisi osa julkisen talouden kokonaisuutta, Atte Harjanne sanoo.
Maksussa olevien työeläkkeiden leikkaaminen voisi pysähtyä eduskunnan perustuslakivaliokuntaan, sillä eläkkeet kuuluvat omaisuudensuojan piiriin. Vuotuisia indeksikorotuksia voitaisiin leikata, tai eläkkeitä voitaisiin verottaa kireämmin. Aihe on poliittisesti haastava.
– Jostain täytyy leikata ja jos eläkkeisiin ei kosketa, Suomesta tulee vähitellen ikääntynyt yövartijavaltio, jonka ainoa tehtävä on maksaa eläkkeitä, Harjanne sanoo HS:lle.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma kertoo vastustavansa vihreistä tullutta avausta.
– Olen täysin eri linjoilla. Eläkkeiden leikkaaminen olisi hölmöä sekä eläkeläisten itsensä että valtiontalouden kannalta, Pia Kauma kirjoittaa X:ssä.
– Lähes kaikki pieni- ja keskituloisen eläkkeensaajan rahat menevät suoraan talouden kiertoon. Leikkaaminen olisi negatiivinen kasvutoimi, Kauma jatkaa.
Samoilla linjoilla on kansanedustaja Susanne Päivärinta (kok.). Hän huomautti tiistaina, että eläkkeistä leikkaaminen lisäisi monen tarvetta asumistuelle ja muille tulonsiirroille. Lääke- ja hoivakulut ovat usealle eläkeläisille suuri menoerä, ja samalla käytössä on vähemmän tuloja kuin palkansaajilla.
– Jos eläkkeitä leikattaisiin, menetettäisiin verotuloja, jolloin lopputulos saattaisi hyvinkin olla miinusmerkkinen. Eläkeläisten verotus on jo nyt kireää. Työeläkkeestä maksettu tulovero on yleensä suurempi kuin vastaavasta palkkatulosta, Päivärinta sanoi.
LUE MYÖS:
Eläkeleikkauksen tulos valtiolle voisi olla miinusmerkkinen (VU 3.2.2026)
