Jopa 64 prosenttia rekrytoinnin asiantuntijoista uskoo osaajien rekrytoimisen vaikeutuvan tulevana vuonna. Joka kolmas heistä harkitsee ulkomailta rekrytointia. Synkimmäksi tilanne koetaan hoitoalalla.
Yrityksissä ja organisaatioissa rekrytointeja tekevät uskovat pätevien osaajien rekrytoinnin vaikeutuvan tulevana vuonna, kertoo Kansallinen rekrytointitutkimus.
Yli kaksi kolmasosaa yrityksistä ja organisaatioista uskoo pätevien osaajien rekrytoinnin vaikeutuvan seuraavan 12 kuukauden aikana, selviää huhtikuussa julkaistavasta vuosittain toteutettavasta Kansallisesta rekrytointitutkimuksesta.
– Osaajapula pahenee pahenemistaan. Jo viime vuoden tutkimuksessa tilanne näytti hälyttävältä osaajien rekrytoinnin kannalta. Nyt tilanne on kiristynyt entisestään. Monella alalla puhutaan jopa kriisiytymisestä, kommentoi Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm.
Hoitoalalla ja teollisuudessa usko eniten koetuksella
Ylivoimaisesti vaikein tilanne on hoitoalalla. Hoitoalan rekrytointien parissa työskentelevistä vastaajista jopa 75 prosenttia uskoo rekrytointien vaikeutuvan tulevan vuoden aikana.
Työvoimapula näkyy myös toimialan työpaikkailmoitusten määrissä – sosiaali- ja hoiva-ala on noussut suurimmaksi Duunitorin palvelussa. Tälläkin hetkellä Duunitorin sivustolla on julki yli 6 800 alan työpaikkailmoitusta.
Viime lokakuusta lähtien hoitoalan ilmoitusmäärät ovat myös kasvaneet suhteessa muihin. Esimerkiksi helmikuussa hoitoalan ilmoituksia julkaistiin 22 prosenttia enemmän kuin toiseksi tulleen rakennusalan ilmoituksia. Nyt maaliskuussa ero on jo 35 prosenttia.
Tulevan vuoden rekrytoinnit koetaan vaikeaksi myös teollisuuden toimialalla. Tutkimukseen vastanneista alalla rekrytointia tekevistä 72 prosenttia uskoo pätevien tekijöiden rekrytoimisen vaikeutuvan tulevana vuonna.
Luku on linjassa esimerkiksi Teknologiateollisuus ry:n tekemän arvion kanssa siitä, että ala tarvitsee 130 000 uutta osaajaa tulevan kymmenen vuoden kuluessa.
Tällä hetkellä teollisuuden ja teknologia-alan työpaikkailmoituksia on avoinna Duunitorin sivustolla noin 4 900 kappaletta.
Joka kolmas työnantaja harkitsee rekrytointia ulkomailta
Kansallisen rekrytointitutkimuksen mukaan työnantajat ovat kääntämässä katsettaan entistä enemmän Suomen ulkopuolelle. Jo 31 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoo harkitsevansa rekrytointia ulkomailta tulevan vuoden aikana.
– Yksittäinen työnantaja voi löytää osaajapulaan nopeita ratkaisuja, joista ulkomailta rekrytoiminen on yksi esimerkki. Toinen keino on oman houkuttelevuuden lisääminen. Se vaatii peiliin katsomista, Grönholm toteaa.
Hän muistuttaa, että houkuttelevan työnantajakuvan rakentaminen kannattaa kuitenkin pitkällä tähtäimellä, koska työmarkkinoiden sisäinen liikehdintä on kasvusuunnassa.
– Arvioimme, että nuorimmat sukupolvet vaihtavat työpaikkaa jopa 20 kertaa työuransa aikana. Työnantajat joutuvat joka tapauksessa kilpailemaan entistä enemmän parhaista osaajista.
”Päättäjät mukaan talkoisiin”
Grönholmin mukaan pula tekijöistä näkyy myös Suomen suurimman työnhakupalvelun palveluiden kysynnässä. Yritykset ja organisaatiot ovat valmiita käyttämään rekrytointien onnistumiseen enemmän rahaa ja etsivät jatkuvasti uusia keinoja menestyä taistelussa tekijöistä.
– Panostuksia tehdään nyt esimerkiksi johtamiseen, etuihin, brändiin, viestintään ja työntekijöiden tavoittamiseen. Parhaat työnantajat onnistuvat viestimään omat vahvuutensa niin hyvin, että eivät kärsi työvoimapulasta tällä hetkellä käytännössä lainkaan. Suurella osalla on kuitenkin yhä paljon parantamisen varaa.
Vaalien alla Grönholm perää myös tulevien päättäjien roolia.
– Isossa kuvassa ongelma ei poistu, ellei yhteiskunta löydä keinoja työelämän uudistamiseen ja työntekijöiden määrän kasvattamiseen työmarkkinoilla. Siksi päättäjät on saatava mukaan talkoisiin.
Yhdettätoista kertaa toteutettu Kansallinen rekrytointitutkimus 2023 toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa ja se julkaistaan 13.4.2023. Tutkimukseen osallistui yhteensä 570 rekrytoinnin ja muun henkilöstöhallinnon, viestinnän, markkinoinnin ja liiketoimintajohdon ammattilaista. Tutkimus toteutettiin sekä avoimen linkin kautta että Taloustutkimuksen verkkopaneelissa 23.2–12.3.2023.
