Työntekijä voi pian selvittää, tienaavatko kollegat häntä enemmän

Uusi direktiivi tuo työntekijöille oikeuksia saada tietoa palkkauksen perusteista.
Palkka-avoimuus lisää työntekijän oikeutta tietää, miten oma palkka vertautuu muiden vastaavaa työtä tekevien palkkatasoon. PEXELS
Palkka-avoimuus lisää työntekijän oikeutta tietää, miten oma palkka vertautuu muiden vastaavaa työtä tekevien palkkatasoon. PEXELS
Palkka-avoimuus lisää työntekijän oikeutta tietää, miten oma palkka vertautuu muiden vastaavaa työtä tekevien palkkatasoon. PEXELS
Palkka-avoimuus lisää työntekijän oikeutta tietää, miten oma palkka vertautuu muiden vastaavaa työtä tekevien palkkatasoon. PEXELS

Suomalaisten työpaikkojen palkkakäytännöt muuttuvat ensi vuoden alussa, jos Euroopan unionin palkka-avoimuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa koskevat lakimuutokset tulevat suunnitellusti voimaan 1. tammikuuta 2027.

Muutokset vaikuttaisivat sekä työnhakuun että työsuhteen aikaiseen palkkakeskusteluun. Henkilöstö- ja palkkahallinnon asiantuntijayritys Integrata muistuttaa, että sääntely ei kuitenkaan tarkoita yksittäisten työntekijöiden palkkojen muuttumista julkisiksi.

Esityksen mukaan työnhakijan pitäisi saada tieto tehtävän alkupalkasta tai palkkahaarukasta ennen palkkaneuvottelua. Työnantaja ei puolestaan saisi kysyä hakijan aikaisemmasta palkkatasosta.

Työsuhteen aikana työntekijällä olisi oikeus saada tietoa oman palkkansa tasosta sekä samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien keskimääräisestä palkkatasosta sukupuolen mukaan eriteltynä.

Toisen yksittäisen työntekijän palkkaa työnantaja ei saisi paljastaa. Myöskään työntekijälle itselleen ei syntyisi velvollisuutta kertoa palkkaansa muille.

Palkan perusteet pitäisi pystyä selittämään

Integratan henkilöstö- ja lakiasianjohtaja Anna-Maija Marjakankaan mukaan merkittävä muutos liittyy siihen, että työnantajien on pystyttävä nykyistä järjestelmällisemmin perustelemaan palkkauksen perusteet.

– Kysymys ”millä perusteella palkkani määräytyy” on täysin kohtuullinen, ja siihen pitäisi pystyä vastaamaan jo nyt. Palkka-avoimuudessa ei ole kyse kollegoiden palkkojen julkistamisesta tai saman palkan maksamisesta kaikille, vaan siitä, että palkan perusteet pystytään perustelemaan, Marjakangas sanoo tiedotteessa.

Video

Hänen mukaansa monissa organisaatioissa palkkauksen kriteerejä ei ole kirjattu riittävän selkeästi. Tämä voi tehdä direktiiviin valmistautumisesta suuremman muutoksen kuin pelkkä lainsäädännön tekninen toimeenpano antaa ymmärtää.

Työntekijä voisi jatkossa kysyä esimerkiksi, mihin tehtävän palkkaus perustuu, miten työn vaativuutta on arvioitu ja millä perusteilla hänet on sijoitettu tiettyyn vaativuusluokkaan.

Samoin työnantajalta voisi tiedustella, millä objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla kriteereillä palkka määräytyy sekä milloin ja millä perusteilla palkkaa tarkistetaan.

Myös urakehityksen kriteereistä voi kysyä

Työntekijällä olisi mahdollisuus pyytää tietoa myös siitä, mitä seuraavaan vaativuusluokkaan siirtyminen edellyttää ja millä perusteilla palkankorotuksia tai uralla etenemistä organisaatiossa arvioidaan.

Lisäksi työnantajalta voisi kysyä, miten esimerkiksi perhevapaa vaikuttaa palkkakehitykseen ja yleiskorotuksiin.

Jos työntekijä epäilee palkkauksessa olevan ongelmia, hän voisi tiedustella, onko hänen työntekijäryhmässään havaittu selittämättömiä sukupuolten välisiä palkkaeroja ja millä toimilla mahdollisia eroja aiotaan korjata.

Integratan mukaan työnantajan pitäisi antaa pyydetyt tiedot kirjallisesti ja kohtuullisessa ajassa. Yhtiö kannustaa työpaikkoja käymään palkkauksen kriteerit ja niiden dokumentoinnin läpi jo ennen lakimuutosten voimaantuloa.

LUE MYÖS:
Haluatko lisää palkkaa? Asiantuntija antaa vinkit neuvotteluihin

Yksityisen ja julkisen sektorin erot lomissa nousivat keskusteluun, kun budjettipäällikkö Mika Niemelä kummasteli pitkää lomaansa.
Pitkittynyt NEET-tila koskee pienempää ja selvästi valikoitunutta joukkoa.
Mainos