Työn hallinta ei aina estä sairastumista stressiperäisiin sairauksiin

Työn hallinnan eri osatekijät ennustavat työntekijän terveyttä ristiriitaisesti, vaikka työn monipuolisuutta ja päätäntävaltaa työssä on totuttu pitämään mielenterveyttä ja sydänterveyttä suojaavina piirteinä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ne ovat kuitenkin eri tavoin ja jossain määrin vastakkaisesti yhteydessä mielenterveyden häiriöihin ja sydäntauteihin. Vaikutukset vaihtelevat muun muassa työntekijäryhmittäin.

Väittelijä Matti Joensuun mukaan varsinkin suuri päätäntävalta työssä voi olla myös riskitekijä työntekijöiden terveydelle, sillä se oli usein yhteydessä kohonneeseen mielenterveyden häiriön tai sydäntaudin riskiin.

– Tämä riski saattaa tulla esiin yhteyksissä, joissa työntekijän henkilökohtaiset tai työn tai työpaikan muut ominaisuudet eivät tue riittävästi työntekijää, hän toteaa väitöstiedotteessaan.

Työn hallinta ei toimi yleiskäsitteenä

Työn hallintaa ei Joensuun mukaan pitäisikään käyttää yleiskäsitteenä, vaan pyrkiä konkreettisesti erottelemaan eri osatekijät, jotka kussakin työssä ovat olennaisia työn sujuvuuden näkökulmasta.

Joensuun mukaan pitäisi myös ottaa huomioon, että eri työntekijäryhmät voivat kokea eri tavoin esimerkiksi itsenäisen päätäntävallan työssään.

– Muutoksissa, jotka liittyvät päätäntävaltaan, pitää huomioida myös muut tukirakenteet, työprosessit ja resursoinnit, hän toteaa.

Työn hallinta on ollut olennainen käsite psykososiaalisen työympäristön ja terveyden välisten yhteyksien tutkimuksessa vuosikymmenien ajan. Yleinen oletus on, että mitä suuremmat työn hallinnan mahdollisuudet, sitä matalampi on työntekijän riski sairastua stressiperäisiin sairauksiin.

Tutkimustulokset yhteydestä eivät kuitenkaan ole olleet aukottomia, toteaa Joensuu.

– Lisäksi tutkimukset ovat olleet vaihtelevia ja yleisesti ottaen heikkoja.

Joensuun lähtökohtana väitöstutkimukselleen oli, että työn hallinnan kaksi ulottuvuutta, työn monipuolisuus ja päätäntävalta työssä, ovat eri asioita ja ne voivat siten erota yhteyksissään terveyteen.

– Tämä voisi selittää aiempia, osin ristiriitaisia tuloksia, hän arvioi.

Joensuun tutkimustulokset eroavat merkittävästi aiemmista tutkimuksista ja osoittavat, että työn hallinta ei toimi yhtenäisenä käsitteenä suhteessa terveyteen ja että suuri päätäntävalta työssä voi vaikuttaa jopa negatiivisesti terveyteen.

– Tulokset viittaavat siihen, että työn monipuolisuutta ja päätäntävaltaa työssä tulisi tarkastella itsenäisesti ja eri työkontekstit erottaa toisistaan tulevissa työn hallinnan, mielenterveyden ja sydäntautien yhteyden tutkimuksissa, hän toteaa.

PsM Matti Joensuun väitöskirja Job control as a predictor of mental and cardiovascular health: a prospective multicohort study tarkastetaan 6. helmikuuta Helsingin yliopistossa.

Poimintoja videosisällöistämme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)