Verkkouutiset

Työministeri Arto Satonen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 20. helmikuuta 2024. Hallitus vastasi edustaja Antti Lindtmanin välikysymykseen hallituksen aiheuttamasta "työmarkkinakaaoksesta". LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Työministeri: Olemme käännekohdassa ja edessä on arvovalinta

Arto Satonen muistutti, että joka kahdeksas euro, jonka käytämme nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, rahoitamme velalla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Taloudellinen kehityksemme on ollut menestystarina. Nyt olemme kuitenkin käännekohdassa. Työikäisen väestön osuus on laskenut jo 15 vuotta. Yhä pienempi työssäkäyvien joukko joutuu rahoittamaan palvelut ja etuudet yhä suuremmalle joukolle huollettavia, työministeri Arto Satonen (kok.) sanoi antaessaan eduskunnalle hallituksen vastauksen välikysymykseen työmarkkinatilanteesta tiistaina.

– Olemme taantumassa, josta on tulossa odotettua syvempi. Julkinen talous velkaantuu raskaasti, eikä näköpiirissä ole tilannetta korjaavaa talouskasvua. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka murenee, hän jatkoi.

Satosen mukaan edessä on arvovalinta.

– Ryhdymmekö hyvinvointiyhteiskunnan purkutöihin vai vahvistammeko sen kivijalkaa, Suomen kilpailukykyä.

Satonen totesi, että tiedämme hyvin, mitä Suomen suunnan oikaisemiseksi olisi tehtävä.

– IMF on toistuvasti suositellut Suomea lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta, mikä vahvistaisi työllisyyttä, tuottavuutta ja investointeja. OECD on toistuvasti kannustanut Suomea lisäämään yrityskohtaista sopimista palkoista ja työehdoista. Maailman talousfoorumin tutkimuksessa Suomen palkanmuodostuksen joustavuus oli tutkittujen 137 maan surkein.

– Olemme tottuneet siihen, että työmarkkinoiden sääntelyä, ansioturvaa ja työeläkkeitä koskien työmarkkinajärjestöt ovat kyenneet sopimaan uudistuksista. Tämä on valitettavasti pitänyt paikkaansa vain niin pitkään, kun toimittiin suljetun talouden markkinoilla ja sovittiin hyvinvointiyhteiskunnan laajentamisesta, Satonen jatkoi.

Hän muistutti, että emme ole kyenneet uudistumaan avoimen talouden aikana.

– Työllisyysasteemme on Pohjoismaiden alhaisin ja julkinen velka tuplasti korkeampi kuin työmarkkinoitaan vuosikymmeniä sitten uudistaneilla Ruotsilla ja Tanskalla. Nokian menestys teki meistä maailman kärkeä ja mitoitamme yhä julkiset menomme sen mukaan, vaikka olemme pudonneet jo kauas maailman kärjestä.

Satonen totesi jälleen, että nykyinen hallitus sai edelliseltä perinnöksi raskaan velkataakan.

– Joka kahdeksas euro, jonka käytämme nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, rahoitamme velalla.

Välttämättömät uudistukset

Satosen mukaan lukuisilla työmarkkinauudistuksilla hallitus tavoittee suomalaisten elintason parantamista, kestävän kasvun vauhdittamista ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaamista.

Satosen mukaan työttömyysturvan uudistamisen tavoitteena on, että jatkossa työ olisi aina kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyö suhteessa osa-aikatyöhön.

– Etlan tutkimuksen mukaan vuonna 2022 50 000-100 000 työtöntä eli tilanteessa, jossa työllistyminen olisi kasvattanut heidän tulojaan korkeintaan 20-25 prosenttia. Tästä syystä hallitus keventää työn verotusta ja uudistaa työttömyysturvaa kannustavaksi.
Työrauhan uudistamisen tavoitteena on puolestaan työministerin mukaan vahvistaa Suomea kilpailukykyisenä ja haluttuna investointeja houkuttelevana toimintaympäristönä. Vahvistamalla työrauhan pitävyyttä vahvistamme Suomessa toimivien yritysten edellytyksiä vastata asiakkaidensa odotuksiin.

– Paikallisen sopimisen laajentamisen tavoitteena on tuottavuuskehitys ja sitä kautta yritysten kasvu- ja työllistämisedellytysten parantaminen. Tavoitteena on yhteinen etu: hankalassa tilanteessa, sillä voidaan pelastaa työpaikkoja, hyvässä tilanteessa se parantaa palkansaajien työehtoja, Satonen sanoi.

Hän totesi, että paikallisen sopimisesta hyötyvät niin työntekijät kuin työnantajat, siksi sitä on jo pitkään Suomessakin tehty järjestäytyneessä kentässä.

– Laajentamisen myötä kymmenet tuhannet suomalaiset pk-yritykset ja työntekijät pääsevät paikallisen sopimisen piiriin. Hallitus luottaa suomalaisiin työntekijöihin: he osaavat itse valita edustajansa työehdoista sopimiseen, joka voi tietenkin olla myös luottamusmies.

Vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamisen tavoitteena puolestaan on Satosen mukaan kansantaloudellisesti kestävän ja kilpailukykyisen palkanmuodostuksen tukeminen.
.
Sovittelujärjestelmän kehittäminen lainsäädännön keinoin on välttämätöntä, jos työmarkkinatoimijat eivät pysty sopimaan kestävää ratkaisumallia. Ruotsin esimerkki osoittaa, että mallilla on samalla mahdollista kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja sekä huomioida paikallisesti työvoimapula-alojen tarpeita.

”Olemme korporaatioiden etäispäätteitä”

Satonen siteerasi entisen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) lausumaa eduskunnan salissa 40 vuotta sitten:

”Kysyn jälleen kerran, kuinka kauan me kansanedustajat olemme korporaatioiden etäispäätteitä, jotka kumarramme syvään aina, kun etujärjestöistä meille viesti kuuluu. Hallitusmuodon mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle, jota käyttää valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”

– Myös tänään keskustelemme siitä, kenelle Suomessa lainsäädäntövalta kuuluu. Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää tämä sali, jonka edustajille kansa on vaaleissa mandaatin antanut. Kansa on myös antanut meille vastuun Suomen talouden hoidosta, työministeri muistutti.

Satonen totesi, etteivät nämä työllisyysuudistukset poikkea muista lakiuudistuksista.

– Ne valmistellaan toki kolmikantaisissa työryhmissä työelämäosapuolten asiantuntemuksen hyödyntämiseksi ja näkemysten pohjalta tehdään tarkennuksia hallituksen esityksiin.

Hänen mukaansa vasemmisto-oppositio lähtee kuitenkin siitä, että hallituksen pitäisi neuvotella etujärjestöjen kanssa lakiesitysten keskeisistä sisällöistä sekä ylipäätään siitä, voidaanko esityksiä edes tuoda eduskuntaan.

– Samalla logiikalla hallituksen pitäisi neuvotella Veronmaksajien Keskusliiton kanssa veropolitiikasta, Satonen huomautti.

– Jokaisen palkansaajan etu on, että Suomessa on töitä tarjolla, työn tekeminen on kannattavaa ja palkalla tulee toimeen. Näillä uudistuksilla parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä, taloutemme kivijalkaa. Uudistuksilla turvataan pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, kansainvälisessä kilpailussa menestyvät yritykset ja työpaikat Suomessa, hän sanoi.

Satonen varoitti, että ilman näitä uudistuksia joku muu päättää pian puolestamme, miten talouttamme tasapainotetaan ja työmarkkinoitamme joustavoitetaan.

– Hallituksen vastaus vasemmisto-oppositiolle on selkeä: sen sijaan, että toimitte poliittisia lakkoja järjestävän etujärjestön etäispäätteenä, tuokaa vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla ratkaistaan Suomen rakenteellisia ongelmia. Olemme aina valmiita yhteistyöhön, kun ratkotaan ongelmia niiden kieltämisten sijasta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)