Yksin asuva 45-vuotias nainen tarvitsee kuukaudessa ruokaostoksiin 239 euroa, 65-vuotias 217 euroa. Sen sijaan nelihenkisen perheen, jossa on 10- ja 14-vuotiaat lapset, ruokakustannukset kohoavat 889 euroon.
Näin kertoo Turun yliopiston tutkimus, jossa laskettiin viitteelliset ruokabudjetit erikokoisille kotitalouksille.
– Viitebudjetit ovat nimensä mukaisesti viitteellisiä esimerkkilaskelmia siitä, kuinka paljon rahaa tarvitaan ihmisarvoiseen elämään, kertoo projektitutkija Anna Grahn Turun yliopistosta.
Ruoan viitebudjetin laskemista varten tutkimuksessa laadittiin viikon mittainen esimerkkiruokalista, joka noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia.
Ruokalistan laatimisen jälkeen kartoitettiin kyselyllä 18–74-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä ihmisarvoisen elämän mahdollistavan ruokakorin sisällöstä sekä ruoan valmistuksesta ja hankinnasta.
– Tässä ruokabudjetissa on otettu huomioon kansalaisten mielipiteet muun muassa sen suhteen, kuinka monta kertaa pitäisi voida tarjota ruokaa myös muille kuin oman kotitalouden jäsenille. Toisin sanoen tutkimuksessa nousi esiin se, että ruoan sosiaalinen puoli on suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeää: ihmisarvoisen elämään kuuluu, että voidaan nauttia ruoasta muiden ihmisten kanssa ja järjestää juhla-aterioita, Grahn kertoo.
Ruokakorin sisällön määrittelyn jälkeen hyödykkeet hinnoiteltiin. Ruokakorin ruoka-aineiden ja keittiötarvikkeiden hinnat kerättiin marraskuun 2021 aikana, ja hintojen keruussa huomioitiin alueellinen vaihtelu.
– On myös todettava, että tämän hankkeen aloittamisen ja tutkimustulosten raportoimisen välissä maailma on muuttunut ennakoimattomasti myös ruoan hintojen suhteen. Tutkimuksen ruokakorit on hinnoiteltu viime vuoden lopulla, ja tulemme päivittämään hinnat ruoan osalta vielä syksyllä.
Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen INVEST-tutkimuslippulaivan sekä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen yhteinen viitebudjettihankkeen tarkoituksena on laskea, mitä ihmisarvoinen elämä kokonaisuutena maksaa 2020-luvun Suomessa.
