Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, Suomessa Naton vastustajien yhtenäisyys pirstaloitui, mutta salaliittoteorioita kuluttavien sosiaalisen median käyttäjien ”kupla” pysyi melko muuttumattomana. Asia käy ilmi uudesta tutkimuksesta, joka julkaistiin tammikuussa European Physical Journal Data Science –tiedejulkaisussa.
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on selvitetty tätä kansalaismielipiteen depolarisaatiota Twitter-keskusteluissa ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan ja sekä sen jälkeen. Depolarisaatiolla tarkoitetaan tässä vastakkaisten yhteiskunnallisten näkemysten lähentymistä.
Käyttäjät luokiteltiin ideologisiin leireihin analysoimalla heidän viestiensä sisältöjä sekä sitä, keiden viestejä he jakoivat eteenpäin. Leirejä tai ”kuplia” tunnistettiin kolme. Yksi oli Nato-myönteinen ja kaksi kielteisiä. Kielteisiä leirejä määriteltiin kaksi: yksi leiri käytti Naton vastustamiselle argumentteja kuten feminismi, pasifismi ja ihmisoikeudet, toinen ryhmä argumentoi, että Nato on globalismin ja Maailman talousfoorumin (WEF) työkalu ja assosioi sotilasliiton ja sen kannattajat rokotepakkoon. Ensimmäinen leiri sai tutkijoilta nimen ”anti-vasemmisto” ja jälkimmäinen ”anti-salaliitto”.
Tutkijat analysoivat näiden kolmen ”kuplien” käyttäytymistä neljällä eri ajanjaksolla: helmikuussa 2022 ennen Venäjän hyökkäystä, heti hyökkäyksen käynnistyttyä, viikkoa hyökkäyksen käynnistymisestä sekä neljä viikkoa hyökkäyksen käynnistymisen jälkeen.
Ensimmäisellä ajanjaksolla analysoitiin lähes 32 000 twiittiä ja 13 000 twiittijakoa, toisella yli 81 000 twiittiä ja lähes 40 000 jakoa, kolmannella yli 49 000 twiittiä ja yli 23 000 jakoa ja viimeisellä lähes 21 000 twiittiä ja runsaat 9 000 jakoa. Käyttäjiä oli ensimmäisellä jaksolla vajaat 4000, toisella vajaat 9000, kolmannella runsaat 6000 ja neljännellä runsaat 3000.
Erityisesti Nato-kielteisen vasemmistomielisen leirin kielteinen sisältö alkoi vähentyä heti Venäjän käynnistettyä täysimittaisen hyökkäyksen. Kun hyökkäyksestä oli neljä viikkoa, tämän ”kuplan” jakama selkeästi kielteinen sisältö oli vähentynyt alle kolmannekseen tutkimusjakson alkuun verrattuna. Selkeästi Nato-myönteinen sisältö ei juurikaan lisääntynyt kuin ensimmäiseksi kahdeksi viikoksi hyökkäyksen käynnistyttyä, mutta epäselkeästi tai epävarmasti suhtautuva sisältö korvasi aiemmin kielteisen sisällön tässä kuplassa myös vielä neljä viikkoa hyökkäyksen käynnistymisestä.
Samaa ei tapahtunut ”anti-salaliitto” -leirissä, jossa selkeästi kielteistä sisältöä esiintyi tutkijoiden mukaan kolmesta kuplasta eniten myös ennen Venäjän hyökkäyksen käynnistymistä. Selkeästi Natoon kielteisesti suhtautuva sisältö oli tässä leirissä lähes samalla tasolla myös neljä viikkoa täysimittaisen hyökkäyksen käynnistymisestä.
-Näiden kuplien pysyvyyttä selittää todennäköisesti kommunikaatioverkoston rakenne, sanoo tutkimukseen osallistunut Helsingin yliopiston valtio-opin apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila tiedotteessa.
-Disinformaatiokuplissa elävät ihmiset kommunikoivat muiden kanssa vain vähän, ja näkevät siksi etupäässä puheenvuoroja, jotka vahvistavat heidän aiempia uskomuksiaan.
Ylä-Anttilan mukaan ihmiset, joilla on vahvempia ja valtavirrasta enemmän poikkeavia mielipiteitä on monesti vahvempi taipumus pitää kiinni mielipiteistään. He ovat siis alttiimpia vahvistusharhalle, eli ohittavat omien näkemystensä vastaiset puheenvuorot silloinkin, kun törmäävät niihin. Tämä ilmiö ei kuitenkaan rajoitu pelkästään Nato-keskusteluun.
– Demokraattisen päätöksenteon kannalta on tärkeä ymmärtää, että tällaiset disinformaatiokuplat ovat osa poliittista todellisuutta myös Suomessa ja että tahot, jotka niiden olemassaolosta hyötyvät – esimerkiksi Kremlin propagandakoneisto – pyrkivät myös todennäköisesti aktiivisesti ruokkimaan niitä, Ylä-Anttila toteaa.
Tutkimusryhmässä oli Helsingin yliopiston politiikan tutkijoita sekä Aalto-yliopiston verkostotietelijöitä. Verkostotieteen avulla on mahdollista tarkastella sosiaalisen median käyttäjien vuorovaikutusten rakennetta ja muutosta, politiikan tutkijoiden sisältöanalyysilla havainnot tulkitaan ja asetetaan kontekstiin. Menetelmiä yhdistämällä tutkijat voivat hyödyntää niin tietotekniikan kuin politiikan tutkimuksen tietämystä.
Ennen Venäjän täysmittaista hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 Suomessa Nato-kannat jakautuivat vasemmisto-oikeisto-akselille siten, että kokoomuksen äänestäjät kannattivat Natoon liittymistä laajasti siinä missä vasemmistolaisten puolueiden eli SDP:n ja Vasemmistoliiton äänestäjät vastustivat. Kannattajien osuus oli noin 20-30 prosenttia.
– Hyökkäyksen jälkeen Nato-vastainen vasemmistolainen ryhmä rikkoi oman uudelleentwiittauskuplansa ja lähentyi Nato-myönteistä ryhmää aiemmista vasemmisto-oikeisto-jakolinjoista huolimatta, sanoo väitöskirjatutkija Yan Xia Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.
Toisiaan lähentyneitä Nato-vastaisia vasemmistolaisiksi määriteltyjä ja Nato-myönteisiä käyttäjiä yhdistivät Venäjän hyökkäyksen tuomitseminen sekä jaetut demokraattiset normit. Ulkoinen uhka voi tutkijoiden mukaan purkaa yhteiskunnallisia jakolinjoja, mutta salaliittoteorioihin sekä disinformaatioon perustuvat somekuplat saattavat sietää vakaviakin ulkoisia uhkia.
Tutkimuksen datavisualisointi osoittaa, miten vasemmistolainen Nato-kielteinen leiri eli vaaleanpunaiset pisteet hajaantuivat, mutta salaliittoteorioita kuluttava kupla eli tummansiniset pisteet tiivistyivät. Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tutkimuksen toisesta datavisualisoinnista on pääteltävissä, että jotkut Natoa vastustaneet vasemmiston poliitikot (vasemmanpuoleisen pilven alalaidassa) eivät yksinkertaisesti olleet aktiivisia Twitterissä heti Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeisenä aikana (oikeapuoleinen kuva). Myös keskustapoliitikkojen, jotka on esitetty vaaleanvihreällä, hajaannus heijastuu visualisoinnissa. Sen sijaan perussuomalaisten, jotka on esitetty keltaisella, joukossa näkyy toimijoita, jotka aktivoituivat hyökkäyksen jälkeen. Keskusteluun heränneet toimijat on esitetty oikeanpuoleisessa kuvassa kolmioina. Perussuomalaisten aktivoitumista näkyy myös oikeanpuoleisen pilven alaoikeaan laitaan jäävässä rykelmässä, joka kuvaa salaliittoteorioita kuluttavaa ”kuplaa”.
