– Vaikka Saksan puolustusministeri ei sanonutkaan eilen ”ei” vaan ennemminkin ”ei vielä”, näyttää Leopard-suunnitelma, jollaisena sen näimme syyskuun 4. päivänä olevan kuollut, puolustusasiantuntija Gustav Gressel lataa.
Hän viittaa European Council of Foreign Relations -ajatushautomon julkaisemaan aiempaan kirjoitukseen. Siinä Gressel esitti yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa eurooppalaista Leopard-suunnitelmaa Ukrainan tukemiseksi. Nyt Gressel siis kuitenkin katsoo viime aikojen tapahtumien tehneet haaveet mittavasta yhteiseurooppalaisesta panssarivaunuhankkeesta tyhjiksi.
Vaikka saksalainen Leopard 2 onkin Euroopan käytetyin taistelupanssarivaunu, muodostavat ylijäämätankit ja varastoissa oleva kalusto hänen mukaansa vain pienen osan niiden kokonaismäärästä. Näitä vaunuja voitaisiin Gresselin mukaan käyttää koulutukseen ja Ukrainana armeijan perehdyttämiseen kalustoon, mutta suurta vaikutusta pitkässä sodassa niillä ei olisi. Tämän hän katsoo vaativan uusien vaunujen toimituksia kalustostaan luopuville maille.
Gressel on jakanut pitkässä Twitter-ketjussaan alta löytyvän tilaston eri maiden Leopard-kalustosta.
Uusien tankkien toimitukset olisivat teoriassa mahdollisia. Leopardeja on yhä tuotannossa, joten niitä lahjoittavat maat voisivat saada korvaavaa kalustoa.
– Mutta hankkivatko ne niitä?, Gustav Gressel heittää.
Hän listaa tilanteen ongelmia. Niistä ensimmäinen on tutkijan mukaan luottamus.
– Jos alat hankkia uusia 2A7-variantteja Ukrainalle lahjoitettujen korvaamiseksi, sitoudut silloin käyttämään saksalaista tankkia seuraavien 30 vuoden ajan. Viime aikojen tapahtumien jälkeen tähän suhtaudutaan paljon aiempaa vastahakoisemmin.
Ei sitoutumista
Saksaa on arvosteltu monissa Euroopan maissa ankarasti venkoilusta Leopardien vientilupien kanssa. Gustav Gressel sanoo Saksan käyttäytyneen suorastaan järjenvastaisesti ”eksistentiaalisessa turvallisuuskriisissä”. Hänen mukaansa eurooppalaisten kielteinen suhtautuminen Saksaan merkitsee, että veronmaksajia olisi tulevaisuudessa melkoisen hankalaa saada suostumaan noin kahdeksan miljoonaa euroa kappale maksavien uusien Leopardien hankintoihin.
Toisena isona ongelmana Gressel näkee mahdollisten hankintojen ja tuotannon koordinoinnin.
Leopard 2 on tuotannossa, mutta tällä hetkellä valmistusajat on venytetty kolmeen vuoteen tankkia kohden, jotta tuotantolinjoja voidaan ylläpitää minimitilauksilla. Nopeammat toimitusajat ja halvemmat hinnat vaatisivat isoja tilauksia. Tämä taas merkitsisi Gresselin mukaan useiden tankin käyttäjävaltioiden yhteistilauksia ja selkeitä suunnitelmia nykyisen kaluston korvaamisesta.
– Jonkun olisi tehtävä tämä. On kuitenkin melkoisen selvää, että liittokansleri Olaf Scholz on sekä haluton että kyvytön tekemään niin, vaikka hän lopulta suostuisikin tankkien lahjoitusten sallimiseen [Ukrainalle].
– Ryhtyvätkö muut johtajat sitten koordinoimaan sellaisen puolustuskaluston hankintoja, jota ei valmisteta heidän maissaan? Enpä usko, Gressel jatkaa.
Kolmas naula suuren Leopard-hankkeen arkkuun on Gustav Gresselin mukaan aika.
– Vaikka tämä onkin pitkä sota, joka tuskin loppuu tämän vuoden aikana, ovat eurooppalaispoliitikot varsin haluttomia sitoutumaan toimiin, joiden toteuttaminen kestää muutamaa kuukautta pidempään, hän toteaa.
Tutkija viittaa esimerkkinä saksalaisia Marder-vaunuja koskeneeseen keskusteluun. Viime vuonna katsottiin, että varastossa olleiden vanhojen Mardereiden päivittäminen Ukrainan käyttöön olisi turhaa, koska ne olisivat valmistuneet vasta tämän vuoden aikana, jolloin niitä ei enää joidenkin saksalaisarvioiden mukaan olisi tarvittu rintamalla.
– Vanhojen Leopard 2A4-ylijäämavaunujen uudelleenvarustaminen vie yhtä kauan, mikä merkitsee, etteivät poliitikot aio edes yrittää, koska he ajattelevat, ettei siitä ehdi olla hyötyä. Ja sitten näitä vaunuja tullaan luonnollisesti kaipaamaan myöhemmin [Ukrainassa], Gustav Gressel summaa.
Hän teroittaa, että Ukrainaan päätyy kyllä Leopardeja, mutta niillä ei tule olemaan suurta vaikutusta sodan suuntaan.
Tutkija ennustaakin, että Yhdysvallat tulee ennemmin järjestämään neuvostovalmisteisia T-72-vaunuja ja niiden ampumatarvikkeita Ukrainalle, mistä se niitä vain onnistuu hankkimaan. Seuraava askel on amerikkalaisten Abrams-tankkien toimittaminen Ukrainalle.
– Tämä tulee kestämään kauemmin ja maksamaan enemmän kuin Leopardit, mutta on silti toteutettavissa, Gressel arvioi.
Abrams-toimitukset on aiemmin tyrmätty muun muassa vetoamalla niiden huollon ja muun ylläpidon monimutkaisuuteen. Gustav Gresseliä väitteet eivät kuitenkaan vakuuta – etenkin, kun puhutaan pitkästä sodasta.
Hän arvioi tilanteen johtavan lopulta uuteen väittelyyn Ukraina-avun taakanjaosta.
2/ The #Leopard2 is arguably the most prolific tank in Europe. However surplus and reserve tanks make up only a small part of the force.
They could be used to start training and introduce the tank into 🇺🇦 services, but to achieve a real effect in a long war, more … pic.twitter.com/KLJ1N3OJO5— Gustav C. Gressel (@GresselGustav) January 21, 2023
8/ 3️⃣ time:
Allthough this is a long war, unlikely to end in 2023, 🇪🇺 politicians are very reluctant to commit to measuures that take more than a few months to implement.
I remember the debate about Marder IFV, where rennovating older phased out vehicles that would …— Gustav C. Gressel (@GresselGustav) January 21, 2023
12/ But beware of a new burden sharing debate.
MBT could well be provided by 🇪🇺.
🇺🇲 is hard pressed to deliver #ATACMSforUkraine, #F16 etc.
Republicans will say 🇪🇺 again consumes security at 🇺🇲 expense, and Biden will have few convincing arguments against.— Gustav C. Gressel (@GresselGustav) January 21, 2023
