Euroopan yhtenäisyys rakoilee, joten Eurooppa tuskin saa muodostettua yhtenäistä rintamaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tulliuhkailua vastaan. Näin sanoo Grönlannin tilanteesta ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja Floridan yliopiston strategisen tutkimuksen professori Andrew Michta CNN:lle.
Michtan mukaan pitää huomioida, että Euroopan mailla on eroavia näkemyksiä turvallisuudesta ja myös erilaisia suhteita Washingtoniin ja Donald Trumpin hallintoon.
– Todennäköisyys yhtenäisestä eurooppalaisesta vastauksesta on mielestäni pienempi kuin se että tilanne jatkuu.
Luvassa on siis edelleen ahdistusta, kiukkua ja kaaosta, Michta tulkitsee.
Tarkoittaako tämä, että Trumpilla on etulyöntiasema? Michtan mukaan asialla on kaksi puolta, joista turvallisuusulottuvuudesta ei puhuta tarpeeksi. Grönlanti on ratkaiseva osa läntisen pallonpuoliskon puolustusta ja samalla Venäjä koettaa kasvattaa voimaansa pohjoisessa arktisella alueella. Siinä mielessä turvallisuushuolta ei voi kiistää, Michta sanoo.
– Toinen asia on se, että valitettavasti yksityisesti käytyjen keskusteluiden sijaan, joissa molemmat osapuolet pyrkivät ottamaan toisensa huomioon, tästä on tullut sosiaalisen median huutotappelu, joka ei hyödytä ketään, hän jatkaa.
Michtan mukaan suurin ongelma Trumpin hallinnon Grönlannin suhteen valitsemassa muskelistrategiassa on se, että se rapauttaa luottamusta Naton sisällä.
– Luottamus on hyvin arvokasta valuuttaa, jota ei pysty palauttamaan helposti.
Michta ottaa myös kantaa siihen, onko Venäjä tai Kiina uhka Grönlannin suhteen. Hänen mukaansa karttaa kannattaisi välillä katsoa arktiselta alueelta päin: Venäjän sijannista on sille hyötyä, jos se haluaa lyödä painetta peliin. Kiina puolestaan tutkii kauppareittejä pohjoisessa.
Uusi areena avautuu nopeasti ilmastonmuutoksen seurauksena. Kyse on Michtan mukaan siitä, kuka saa joukkonsa Grönlannissa helposti liikkeelle, etenkin perinteisen suoran sodan tilanteessa. Siksi ajatus siitä, että amerikkalaisia joukkoja olisi tukikohdassa Grönlannissa on hänen mukaansa perusteltu.
– Mutta se, että etenemme painostustaktiikalla sen sijaan, että neuvottelisimme liittolaistemme kanssa, on mielestäni virhe.
LUE MYÖS:
Kiinalta tiukka vastaus Grönlannista