Tutkija SK:lle: Eduskuntapuheita ei pitäisi tehdä tekoälyllä

Tekoälyn käyttö aiheuttaa Johanna Vuorelman mukaan ristiriidan kansanedustajan luottamustehtävän hoidossa.
Eduskunnan kyselytunti 2023. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Eduskunnan kyselytunti 2023. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Suomen Kuvalehti tiedusteli kyselyllä tekoälyn käytöstä kansanedustajan työssä. Vastanneista 27 kansanedustajasta kaksi kertoi kirjoituttavansa eduskunnan täysistuntojen puheita tekoälyllä.

Molemmat kertoivat tarkistavansa ja korjaavansa tekoälyn tuottaman tekstin. Lisäksi eräät vastaajat kertoivat käyttävänsä tekoälyä muiden puheiden ja kirjoitusten luonnosteluun.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Moni vastanneista kansanedustajista suhtautui ajatukseen kielteisesti. He korostivat oman ajattelun ja sanavalintojen merkitystä, ja totesivat että tekoäly tekee virheitä.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelman mukaan tekoälyn käyttö eduskuntapuheiden laadintaan on ristiriidassa edustuksellisen demokratian kanssa. Tällöin äänestäjälle jää epäselväksi, kuka tekee lopulliset päätökset, kone vai luottamushenkilö.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Sehän ei ole sinänsä uutta, että poliitikkojen puheita laatii joku muu siellä puolueen sisällä, mutta tekoäly on puolueen ulkopuolinen toimija, Vuorelma perustelee SK:lle.

Eduskunnan ohjeiden mukaan tekoälyn tuottamasta sisällöstä on pääsääntöisesti ilmoitettava. Eduskunnan tietohallintopäällikkö Ari Apilo sanoo SK:lle, että kohta tullaan tarkistamaan. Hän kertoo pitävänsä itsestäänselvyytenä, että käytöstä mainittaisiin, jos sisältö on pääosin generoitu tekoälyllä.

LUE MYÖS:
”Aika kauhukuva” – Näin opiskelijat ja opettajat saavat käyttää tekoälyä

Totuudesta on tullut neuvottelukysymys, arvioi kaupunginvaltuutettu.
Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi on ehdolla kolme nimeä.
Lastensuojelun kokonaisuudistus antaa viranomaisille kauan kaivattuja työkaluja.
Mainos