Ruotsin eturivin Venäjä-tuntijoihin lukeutuva Martin Kragh kuvailee Svenska Dagbladetin haastattelussa Venäjän tulevaisuutta pessimistiseen sävyyn. Venäjällä ei ole mitään halukkuutta lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainassa, ja samaan aikaan vanha maailmanjärjestys on romahtanut, Ruotsin ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevä Kragh kuvailee.
Donald Trumpin myötä perinteinen, pienet maat sivuuttava etupiiriajattelu on tehnyt paluun Valkoiseen taloon, ruotsalainen pelkää. Trumpin Yhdysvaltojen sitoutuminen läntisiin turvallisuusjärjestelyihin on hänestä hyvin epävarmaa.
– Tällä hetkellä 5. artiklan ympärillä on kysymysmerkki. Ei sillä, mitä puolustusministeri Pete Hegseth tai ulkoministeri Marco Rubio vakuuttelevat eurooppalaisille johtajille suljettujen ovien takana ole mitään merkitystä. Yhdysvaltojen joukkojen ylipäällikkö on Donald J. Trump. Vain hänen päätöksillään on loppupelissä väliä.
Trump näyttäisi ”vapaaehtoisesti” edesauttavan Vladimir Putinin pyrkimyksiä heikentää länttä, Kragh sanoo.
Kraghin mukaan ”uuden maailmanjärjestyksen” sijasta on nyt osuvampaa puhua ”epäjärjestyksestä”. Vaikka Kragh pelkääkin Trumpin politiikan ja Putinin toiminnan vaikutuksia Euroopan turvallisuudelle, piilee hänestä jopa synkässä epäjärjestyksen tilassa mahdollisuuksia maanosalle.
– Olemme kahdeksan vuosikymmenen ajan olleet oman turvallisuutemme osalta riippuvaisia Yhdysvalloista. Jos se riippuvuussuhde katoaa, katoaa myös Yhdysvaltalaisten yliote Euroopasta.
Vahvempaa Eurooppaa rakennettaessa Kragh korostaa etenkin Britannian ja Ranskan merkitystä, sillä molemmat ovat yhä YK:n turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä sekä ydinasevaltioita. Yhdysvalloista itsenäisemmän Euroopan ei esimerkiksi tarvitsisi seurata Yhdysvaltojen tiukempaa Kiina-linjaa kauppapolitiikassaan, Kragh pohtii.