Päättäjät Suomessa ja muualla lännessä heräsivät liian myöhään Venäjä- ja Kiina-riippuvuuksien aiheuttamiin riskeihin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell Hufvudstadsbladetin haastattelussa. Siinä missä länsi uskoi yhteistyön ja kaupan edistävän rauhaa ja hyödyntävän kaikkia, ovat Kiina ja Venäjä hyödyntäneet taloudellisia keinoja omien agendojensa edistämiseksi, hän sanoo.
Wigellin mukaan suomettumisen aika oli jättänyt jälkensä suomalaisiin päättäjiin.
– Refleksi jäi: Venäjää ei haluttu nähdä uhkana. Kaikki meni Kremlin narratiivin mukaan. Esko Aho (kesk.) jopa toisti venäläisten fraaseja toisenlaisesta ”hallitusta” demokratiasta, Wigell sanoo.
Ulkopoliittinen instituutti laati vuonna 2016 paljon keskustelua herättäneen raportin, joka varoitti Venäjän kehityksestä ja etupiiripyrkimyksistä. Osa poliitikoista tyrmäsi raportin, ja muun muassa SDP:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne arvosteli Ulkopoliittista instituuttia Venäjä-pelottelusta.
Wigellin mukaan suomalaisyritykset olivat suoraan yhteydessä häneen ja pyrkivät ”läksyttämään” tutkijaa raportin takia.
– Juuri näin geotalous toimii: vieraat vallat sitovat itsensä kotimaisiin toimijoihin, joista sitten tulee heidän äänitorviaan ja lobbaajiaan, ja jotka aktiivisesti pyrkivät vähättelemään uhkakuvia.
Wigell kehottaa Suomea nyt valppauteen, selvittämään Venäjä-riippuvuuksia ja hämäräperäisiä kytköksiä. Esimerkkinä hän mainitsee venäläisten kiinteistökaupat strategisesti tärkeiden alueiden lähettyvillä, joita on rahoitettu Kremlin lähipiiristä.
Pahimmissa uhkakuvissa Itämeren meri- ja kauppareitit katkaistaan, eristäen Suomen käytännössä saareksi.
– Ukrainan konflikti on asteittain eskaloitunut. Onko luvassa tietoliikenneverkkojen sabotointia, aletaanko merikaapeleita katkaista? Tässä on tietty kauhun tasapaino: jos Itämerellä syttyy kriisi, myös Pietari on vaikeuksissa. Vaakakuppi kallistuu ehkä Naton suuntaan, Wigell arvioi.
