Verkkouutiset

Venäjän presidentti Vladimir Putin Voitonpäivän paraatissa Moskovassa toukokuun 9. päivänä 2022. LEHTIKUVA / AFP Kirill Kudryavtsev

UPI:n kohuraportti varoitti Venäjän etupiiripyrkimyksistä jo 2016  – näin tekijät kommentoivat

Ulkopoliittisen instituutin raportti herätti osassa poliitikoista voimakkaita reaktioita, vaikka siinä ei edes esitetty suoraan Nato-jäsenyyden hakemista.

”Venäjän selkeästi ilmaistu päämäärä on kaventaa Suomen turvallisuuspoliittista liikkumavaraa ja rajoittaa Suomen täydellistä integroitumista läntisiin rakenteisiin, joiden se näkee rajoittavan Venäjän toimintamahdollisuuksia lähialueillaan ja joita se pitää siten Venäjälle vihamielisinä.”

Näin suoraan Suomen poliittisia päättäjiä ja viranomaisia varoitettiin Venäjän kehityksestä vuonna 2016 julkaistussa Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla -raportin loppuyhteenvedossa.

Raportti piirtää synkän kuvan Venäjän kehityksestä. Siinä varoitetaan sotilaallisen voiman käyttökynnyksen alenemisesta ja katsotaan maan tarkistaneen keinovalikoimaansa ”selvästi aggressiivisempaan ja revisionistisempaan suuntaan vastoin itse hyväksymiään kansainvälisiä sopimuksia”.

Venäjän naapurimaita kehotetaan varautumaan ”itseensä kohdistuviin venäläisiin sotilasoperaatioihin puolustuspolitiikkaansa panostamalla”.

Raportin lopussa esitetään erikseen myös toimenpidesuosituksia Suomelle.

Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijaryhmän raportti oli valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan puitteissa tehty selvitystyö. Raportin suoruus herätti suomalaispoliitikoissa osin voimakkaita reaktioita, vaikka tekijät korostivat sen lehdillä erikseen, ettei sisältö ”välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä”.

Silloinen keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila arvosteli Akaan Seudussa Ulkopoliittista instituuttia ”Naton haarakonttoriksi”  ja katsoi, ettei veromaksajien rahoilla tehdyn selvityksen luulisi esittelevän faktana asioita, jotka ovat reaalielämälle ”täysin vieraita”.

SDP:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne taas arvosteli Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan Ulkopoliittisen instituutin pelottelevan Venäjän uhalla ja selvityksen antavan ”kovin vähän aineksia Venäjän toiminnan ymmärtämiseen”.

Raportin mukaan Venäjä haastaa entistä suoremmin koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin vahvistaakseen omaa asemaansa ja turvatakseen valta-asemansa entisen Neuvostoliiton alueella.

”Vaikuttaa siltä, että Venäjä pyrkii käytännössä palauttamaan Eurooppaan etupiiripolitiikan, jossa vahvemmilla valloilla on oikeus toimia omilla lähialueillaan intressiensä mukaisesti, jopa sotilaallista voimaa käyttäen”, katsotaan raportissa.

Raportissa todetaan, että ”Itämeren turvallisuusympäristön muuttuminen on havaittu Suomessa, mutta maan poliittisen johdon pitkään vallinneen konsensusmielipiteen mukaan tällä muutoksella ei ole ollut suoria vaikutuksia Suomeen. Siksi ei ole nähty tarvetta tehdä muutoksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan tai puolustuspolitiikkaan.”

Raporttiin haluttiin jättää myös paljon suoria lainauksia työryhmän tekemistä asiantuntijahaastatteluista:

”Samanlaista suoruutta tapaa vain harvoin virallisissa tiedonannoissa tai päätöksentekijöiden julkisissa haastatteluissa, minkä vuoksi haastattelusitaatteja on haluttu käyttää tässä raportissa laajasti”, perustelevat kirjoittajat.

Nato-jäsenyyttä ei suoraan esitetty

Yksi raportin kirjoittajista, Ulkopoliittisen Instituutin vanhempana tutkijana työskentelevä Sinikukka Saari kertoo lukeneensa sen hiljattain läpi ”ihan mielenkiinnosta”.

– Katsoin niitä johtopäätelmiä ja analyysi vaikutti minusta realistiselta. Tiedän, että johtopäätökset otettiin silloin erityisesti viranomaistasolla vakavasti, vaikka julkisuudessa näkyikin poliitikkojen taholta ehkä huomiohakuistakin kritiikkiä, sanoo Saari.

Raportin toimenpidesuosituksissa kehotetaan Suomea tiivistämään puolustusyhteistyötä läntisten kumppanien kanssa kaikilla tasoilla. Nato-jäsenyyttä ei pidä pois sulkea, mutta sen hakemiseen ei suoraan kehoteta.

Miksi näin ja olisiko pitänyt?

– Se (kysymys Nato-jäsenyydestä) ei kuulunut tämän raportin kysymyksenasetteluun, koska käynnissä oli tuolloin myös ulkoministeriön laaja Nato-selvitys. Ja täytyy sanoa, että kun katsoo niitä reaktioita, mitä tuolloin raportista saimme liittyen siihen, että tällä haluttaisiin tarkoitushakuisesti pelotella suomalaisia, olisi ollut todella vaikea esittää vielä sellaista johtopäätöstä, että Suomen pitäisi liittyä Natoon.

Myös toinen raportin kirjoittaja, nykyisin apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa toimiva Katri Pynnöniemi pitää raportin kuvaa Venäjästä paljolti osuvana:

– Sellaisia linjoja, mitä nyt nähdään, on siellä havainnoitu.

Pynnöniemi mainitsee etenkin raportin alkupuolella esitetyn kuvauksen siitä, miten Venäjän sisäiset rakenteet ja ongelmat liittyvät maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Raportissa viitataan useaan otteeseen Venäjän hallintojärjestelmän eli ”sisteman” sekä maan ulko- ja sotilaspoliittisten toimintatapojen välisiin kytköksiin.

Verkkouutiset kirjoitti raportin kuvaaman ”sisteman” mekanismista tuoreeltaan tässä jutussa.

Uusimmat
MAINOS