Turvallisuusriski? Kansanedustaja nostaa uuden näkökulman sairaalakeskusteluun

Erikoissairaanhoidon keskittäminen on osoittautunut toistaiseksi vaikeaksi lähinnä aluepoliittisista syistä.
Sairaalaverkon karsiminen on osoittautunut vaikeaksi myös aluepoliittisista syistä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sairaalaverkon karsiminen on osoittautunut vaikeaksi myös aluepoliittisista syistä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Pitäisikö terveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa keskitettäessä huomioida nykyistä enemmän mahdolliset turvallisuuspoliittiset riskit? Asian nostaa esille RKP:n kansanedustaja Henrik Wickström sosiaali- ja terveysministeriölle osoittamassa kirjallisessa kysymyksessä.

–  Voidaksemme huolehtia siitä, että sairaalaverkostomme on riittävän laaja-alainen, olisi syytä pohtia mallia, jossa hyvinvointialueet ja HUS joutuisivat pyytämään Puolustusvoimilta lausuntoa ennen erikoissairaanhoidon sopeutuksista päättämistä. Tämä olisi perusteltua terveydenhuollon riittävän valmiuden turvaamiseksi. Kuntien kaavoituksessa ja maakaupoissa on jo tapana pyytää Puolustusvoimilta lausuntoa. Tämä voisi olla yksi keino riittävän terveydenhuollon turvaamiseksi myös kriisiaikoina, väläyttää Wicktröm.

Mainos - sisältö jatkuu alla
Mainos - sisältö jatkuu alla

Kansanedustaja huomauttaa myös Nato-jäsenyyden myötä Suomen terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvista paineista  sekä siitä, että erilaisissa aseellisissa konflikteissa on nähtävissä, että hoitolaitokset, kuten sairaalat joutuvat yhä useammin aseellisten hyökkäysten kohteiksi.

Wickström kiteytttää kysymyksensä, aikooko sosiaali- ja terveysministeriö kehottaa HUSia ja hyvinvointialueita pyytämään Puolustusvoimien lausuntoa ennen erikoissairaanhoidon sopeutuksia koskevaa päätöksentekoa.

Hallitus on pyrkinyt puuttumaan sosiaali- ja terveysmenoista ison osan nielevään erikoissairaanhoitoon, mutta sen karsiminen on osoittautunut vaikeaksi. Taustalla on nähty etenkin aluepoliittisia syitä.

Mika Niemelän mukaan sopeutustavoite pakottaa arvioimaan, mikä on valtion ydintehtävä.
Eduskunnan varapuhemiehen mukaan hallitus on kiinnittänyt asiaan huomiota.
Sinuhe Wallinheimon mukaan 243 turhaa normia on jo poistettu.
Mainos