Pitäisikö terveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa keskitettäessä huomioida nykyistä enemmän mahdolliset turvallisuuspoliittiset riskit? Asian nostaa esille RKP:n kansanedustaja Henrik Wickström sosiaali- ja terveysministeriölle osoittamassa kirjallisessa kysymyksessä.
– Voidaksemme huolehtia siitä, että sairaalaverkostomme on riittävän laaja-alainen, olisi syytä pohtia mallia, jossa hyvinvointialueet ja HUS joutuisivat pyytämään Puolustusvoimilta lausuntoa ennen erikoissairaanhoidon sopeutuksista päättämistä. Tämä olisi perusteltua terveydenhuollon riittävän valmiuden turvaamiseksi. Kuntien kaavoituksessa ja maakaupoissa on jo tapana pyytää Puolustusvoimilta lausuntoa. Tämä voisi olla yksi keino riittävän terveydenhuollon turvaamiseksi myös kriisiaikoina, väläyttää Wicktröm.
Kansanedustaja huomauttaa myös Nato-jäsenyyden myötä Suomen terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvista paineista sekä siitä, että erilaisissa aseellisissa konflikteissa on nähtävissä, että hoitolaitokset, kuten sairaalat joutuvat yhä useammin aseellisten hyökkäysten kohteiksi.
Wickström kiteytttää kysymyksensä, aikooko sosiaali- ja terveysministeriö kehottaa HUSia ja hyvinvointialueita pyytämään Puolustusvoimien lausuntoa ennen erikoissairaanhoidon sopeutuksia koskevaa päätöksentekoa.
Hallitus on pyrkinyt puuttumaan sosiaali- ja terveysmenoista ison osan nielevään erikoissairaanhoitoon, mutta sen karsiminen on osoittautunut vaikeaksi. Taustalla on nähty etenkin aluepoliittisia syitä.
