Keskuskauppakamarin mukaan osaajapula on edennyt pisteeseen, jossa se ei enää entiseen tapaan seuraa talouden suhdannevaihteluja. Nyt osaajapula vaivaa yrityksiä myös silloin, kun ei olla noususuhdanteessa, vaikeuttaen yritysten toimintaa ja tyrehdyttäen kasvua.
Keskuskauppakamari varoittaa, että mikäli toimia osaajapulan helpottamiseksi ei tehdä nopeasti, yritykset ajautuvat vakaviin ongelmiin seuraavan nousukauden alkaessa ja se tulee jarruttamaan myös Suomen talouskasvua.
Kauppakamarien jäsenyrityksille tehdyn kyselyn mukaan yrityksistä noin 70 prosentilla on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Peräti 73 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.
– Osaajapulasta uhkaa tulla krooninen ongelma Suomelle. Vaikka Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat sysänneet Suomen talouden heikkenevään suhdanteeseen, ei yritysten osaajapula helpota. Edelleen valtaosalla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta. Tämä viesti on otettava vakavasti ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Yrityksistä noin puolet arvioi rekrytointitarpeensa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja noin 71 prosenttia arvioi rekrytointitarpeen kasvavan 2-3 vuoden aikajänteellä. Vuosi sitten toteutettuun kyselyyn verrattuna lähitulevaisuuden rekrytointitarve on pienentynyt, mutta 2-3 vuoden aikajänteellä muutosta ei juuri ole.
Yritykset pitivät tärkeimpinä syinä rekrytointihaasteisiin hakijoiden riittämätöntä määrää (53 %), kiristynyttä kilpailua työntekijöistä (46 %) sekä hakijoiden vähäistä työkokemusta (43 %). Myös hakijoiden soveltumaton koulutus (25 %) ja työn vastaanottamisen kannustinloukut (16 %) nähtiin isoina haasteina rekrytoinnille.
Ammatillisista osaajista on kovin pula
Peräti 55 prosenttia yrityksistä tarvitsee eniten ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita työntekijöitä. Ammattikorkeakoulusta valmistuneita osaajia tarvitsee eniten 28 prosenttia vastanneista yrityksistä ja yliopistosta valmistuneita 14 prosenttia.
Koulutusaloittain tarkasteltuna suurin tarve on tekniikan alan, IT-alan, palvelualojen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden osaajista.
Valtosen mukaan osaajapulasta puhuttaessa keskustelu keskittyy liikaa korkeasti koulutettuihin huippuosaajiin. Heitäkin toki tarvitaan, mutta ammatillisten osaajien saatavuuden parantamiseksi tarvitaan toimia heti. Keskuskauppakamari näkee keskeisenä ratkaisuna työntekijöiden maahanmuuton vauhdittamisen.
– Hallitus on pyrkinyt edistämään maahanmuuttoa, mutta toimet ovat kohdistuneet pääasiassa huippuasiantuntijoihin. Duunaripuoli on unohtunut kokonaan, vaikka juuri sinne yritysten suurin tarve kohdistuu. Työntekijöiden maahanmuuttoon saadaan vauhtia luopumalla saatavuusharkintajärjestelmästä. Avataan ovet Suomeen ja toivotetaan ulkomaalaiset työntekijät tervetulleiksi, sanoo Valtonen.
Kyselyssä tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman turvaamiseksi yritykset pitävät koulutuksen sisältöjen kehittämistä paremmin työelämän tarpeita vastaaviksi, työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamista sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä.
Myös koulutusmäärien lisääminen ja työvoiman liikkuvuuden lisääminen maan sisällä saavat yrityksiltä kannatusta.
Kyselyn avoimissa vastauksissa sadat yritykset kertovat, että ne eivät pysty enää vastaamaan kysyntään osaajapulan vuoksi, yritysten aukioloaikoja joudutaan supistamaan ja tukitoimintoja joudutaan jopa siirtämään pois Suomesta. Vastauksissa esille nousee myös huoli nykyisten työntekijöiden kuormituksesta osaajapulan vuoksi.
Kauppakamarien kysely tehtiin 20.-23.9.2022. Kyselyyn vastasi 1 780 kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta ja eri puolelta Suomea.
