Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maanantaina julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen, joissa käydään läpi mahdollisuuksia vahvistaa Suomen julkista taloutta.
Ministeriön viesti lähtötilanteesta on suora: julkiset menot ovat liian suuret. Ministeriö huomauttaa, että julkisyhteisöjen menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat olleet tuloja suuremmat jo vuodesta 2009 lähtien.
VM:n mukaan tämä merkitsee sitä, ettei julkisen sektorin rahoituspohja ole riittänyt ylläpitämään sen nykyisiä tehtäviä ilman voimakasta velkaantumista. Samalla korkeaksi noussut velkataso kasvattaa velanhoitomenoja ja lisää edelleen painetta velkaantumiseen.
– Suomella on lukuisia vahvuuksia, joiden varaan tulevaisuutta on hyvä rakentaa. Ratkaisujen avaimet ovat onneksi edelleen omissa käsissämme. Julkinen talous on kuitenkin ajautunut heikkoon tilaan, koska emme ole olleet viimeisten vuosikymmenten aikana riittävän rohkeita uudistumaan ja priorisoimaan sitä, mihin käytämme yhteisiä resurssejamme, budjettipäällikkö Mika Niemelä toteaa tiedotteessa.
Kaikki julkiset menot joutuvat tarkasteluun
Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä sopi helmikuussa alustavasta tavoitteesta, jonka mukaan julkista taloutta pitäisi vahvistaa noin 8–11 miljardilla eurolla seuraavan vaalikauden aikana.
VM:n mukaan summa on niin suuri, ettei mitään julkisen sektorin osa-aluetta voida sulkea kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.
Tarkastelu koskee valtionhallinnon lisäksi hyvinvointialueita, kuntia ja sosiaaliturvarahastoja. Meno- ja rakennekartoituksessa vaihtoehdot ulottuvat pienemmistä muutoksista aina joidenkin tehtävien, rahoituksen tai etuuksien lopettamiseen.
Ministeriö painottaa, ettei kartoitus ole sen suositus toteutettavista leikkauksista. Kyse on vaihtoehtojen ja niiden julkiseen talouteen kohdistuvien vaikutusten kartoittamisesta poliittisen päätöksenteon pohjaksi.
VM:n mukaan julkisen talouden tilaa on vahvistettava, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus voidaan turvata, markkinoiden luottamus Suomen velanhoitokykyyn säilyttää ja velkasuhde saada laskuun.
Myös veronkiristyksiä pöydälle
Pelkillä menoilla mittaluokaltaan suurta sopeutusta ei ministeriön kartoituksen perusteella välttämättä ratkaista. Erillisessä verokartoituksessa käydään läpi tapoja kasvattaa verotuloja sekä nykyisiä verotukia.
VM nostaa verojärjestelmän rakennetta parantavina vaihtoehtoina esiin muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamisen, alennettujen arvonlisäverokantojen korottamisen sekä maapohjan kiinteistöverotuksen kiristämisen.
Lisätuloja voitaisiin kartoituksen mukaan kerätä myös energiaveroista ja ajoneuvoverosta sekä verotukia pienentämällä.
Verokartoituskaan ei ole ministeriön ehdotus siitä, mitkä verot pitäisi nostaa. VM korostaa, että mahdolliset veronkiristykset pitäisi rakentaa siten, että haitat talouskasvulle ja työllisyydelle jäisivät mahdollisimman pieniksi.
Vero-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare katsoo, ettei lähivuosien sopeutuspaine saa syrjäyttää verojärjestelmän pidemmän aikavälin uudistamista.
– Seuraavalla vaalikaudella korostuu julkisen talouden sopeutustarve. Verojärjestelmän pitkän aikavälin kehittämistarvetta ei saa kuitenkaan unohtaa, Järvikare toteaa tiedotteessa.
Kartoitukset jättävät varsinaiset valinnat tuleville poliittisille päättäjille. VM:n lähtökohta on kuitenkin, että tarvittavan sopeutuksen mittaluokka pakottaa tarkastelemaan sekä julkisia menoja että verotusta laajasti.