Pääesikunnan entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toverin mukaan Viestikoekeskus-tapauksessa rikoksesta syytettyjen Helsingin Sanomien toimittajien suhtautuminen salaiseksi luokiteltuun aineistoon herättää kysymyksiä.
– Jos HS ei ymmärretä, että salaista ja erittäin salaista materiaalia pitää käsitellä tiettyjen määräysten mukaan turvaluokitelluissa tiloissa, herää kysymys miten materiaalia on käsitelty HS:n toimituksessa? Tuskin lain edellyttämällä tavalla…, Toveri kirjoittaa Twitterissä.
Hän ottaa kantaa tästä löytyvään HS:n juttuun, jossa kerrotaan, ettei kaikkea tapaukseen liittyvää esitutkinta-aineistoa ole luovutettu rikoksesta syytetyille toimittajille. Syytetyt ovat saaneet tutustua osaan aineistosta vain keskusrikospoliisin tiloissa. Tätä on perusteltu sillä, että asiakirjoissa on erittäin salaista materiaalia. Jutussa tätä luonnehditaan aineiston pimittämiseksi, jonka todetaan haittaavan toimittajien puolustusta. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt kolme HS:n asiasta tekemää valitusta.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti lokakuussa 2021 syytteen kolmea HS:n toimittajaa vastaan turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua koskeneen vuoden 2017 joulukuussa julkaistun jutun takia.
Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ja toimituspäällikkö Esa Mäkinen olivat asiassa epäiltyinä, mutta välttyivät syytteiltä. Esitutkinnassa ei saatu näyttöä, että Niemi olisi tiennyt kohua herättäneen jutun julkaisusta etukäteen tai hänellä oli puutteelliset tiedot jutun sisällöstä.
HS:n artikkelin oli alun perin tarkoitus olla osaa juttusarjaa. Sen seuraavia osia ei kuitenkaan koskaan julkaistu.
Sanoma Media julkaisi viime vuoden lokakuussa tästä löytyvän tiedotteen asiasta. Siinä Kaius Niemi muun muassa totesi, ettei jutussa paljastettu mitään salaisuuksia.
Silloin vielä sotilastiedustelua johtanut Pekka Toveri taas sanoi Lännen Median haastattelussa kesällä 2019 suoraan, että HS:n jutussa olleiden tietojen julkaisu oli ”äärimmäisen vahingollista” Suomen turvallisuudelle. Toveri luonnehti tietojen olleen ”osin vanhoja ja osin kurantteja”.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolestaan luonnehti joulukuussa 2017, että Suomen luotettavuus kärsi tietovuodon myötä ”yhteistyökumppanien silmissä”.
Mediatietojen perusteella viranomainen on epäillyt tietovuodosta puolustusvoimien entistä tiedustelupäällikköä Georgij Alafuzoffia. Iltalehti kertoi toukokuun lopulla, että Alafuzoffia epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, virkasalaisuuden rikkomisesta sekä kahdesta palvelusrikoksesta. Kahta ensimmäistä rikosnimikettä koskeva epäily on kirjattu päättymään samalle päivälle, jolloin HS:n juttu julkaistiin. Alafuzoff on kertonut aiemmin, että häntä on kuultu tietovuotoasian tutkinnan aikana. Hän kiisti rikosepäilyt Ylelle toukokuussa 2020.
LUE MYÖS:
STT:n ex-päätoimittaja Viestikoekeskus-jutusta: Huomiohakuista, huonoa journalismia (VU 29.10.2021)
HS:n päätoimittaja: Toimittajien vankeusuhka vaarantaa tiedonvälityksen (29.10.2021)
HS:n päätoimittaja: ”Ymmärsin, että jotain meni vikaan” (VU 17.12.2017)
Sauli Niinistö tietovuodosta HS:lle: Luotettavuus kärsi (VU 18.12.2017)
Jos HS ei ymmärretä, että salaista ja erittäin salaista materiaalia pitää käsitellä tiettyjen määräysten mukaan turvaluokitelluissa tiloissa, herää kysymys miten materiaalia on käsitelty HS:n toimituksessa? Tuskin lain edellyttämällä tavalla… https://t.co/SFAq5LPqGo
— Pekka Toveri (@PToveri) June 22, 2022
