Verkkouutiset

Yhdysvalloissa 1980-luvun inflaatio-ongelma saatiin hallintaan nostamalla korkoja rankasti. LEHTIKUVA / AFP Luis Robayo

Tiedämmekö, ettemme tiedä inflaatiosta

Blogi

Ennustaminen on vaikeaa, jos ei mahdotonta.
Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki
Finnveran pääekonomisti, VTT

Liian nopea inflaatio on kipeä vaiva. Tästä johtuen maailmalla piisaa tällä hetkellä inflaatiopuhetta – toisin kuin vielä pari vuotta sitten, jolloin inflaatio oli politiikka-agendalla ehkä sijalla 17.

Inflaatio on kiihtynyt Euroopassa lähelle yhdeksää prosenttia, mitä voi pitää aivan liian korkeana kansalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Yhdysvalloissa mennään vielä lujempaa.

Ensin keskuspankit ja monet muutkin asiantuntijat argumentoivat ilmiön olevan ohimenevä. Virhearvion seurauksena jo valmiiksi liian löysä rahapolitiikka jatkui liian pitkään. Nyttemmin keskuspankit ovat kääntäneet kelkkansa ja koronnostoja pukkaa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Jokainen aikakausi on omanlaisensa eivätkä vuodet ole veljiä keskenään. Toisaalta vanhassa suomalaisessa sanonnassa on viisautta: Jotta voisit ymmärtää nykyisyyttä, on tunnettava historia. Aikamme talousympäristössä on paljon kaikuja 1970- ja 1980-luvulta, erityisesti energian hinnan nousun näkökulmasta.

Milton Friedman sanoi aikanaan, ettei ole sellaista tilannetta, jossa rahan painaminen ei ennen pitkään johtaisi inflaatioon. Tämä todistetaan jälleen kerran. Tosin tietämyksemme inflaation syistä on kohentunut vuosien varrella, mutta vieläkin olemme kohtalaisen ymmällämme.

Kysymys: Arvaa, kuka tässä kuussa sanoi: “Vasta nyt ymmärrämme, kuinka vähän ymmärrämme inflaatiota.”

Vastaus: Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Jerome Powell. Mielenkiintoinen ja varsin yllättävä julkinen lausunto tällä tasolla. Valitettavasti olen taipuvainen olemaan samaa mieltä “Jayn” kanssa.

Inflaation ennustaminen on vaikeaa, jos ei mahdotonta. Talouskasvuennusteet menevät lähes poikkeuksetta metsään talouden käännekohdissa. Inflaation ennustaminen on talouskasvun ennustamista vaikeampaa, joten ei ihme, jos talousennustajat ovat olleet kuutamolla viime aikoina.

Toiseksi talouspolitiikan, niin finanssi- kuin rahapolitiikan ajalliset viiveet ovat pitkiä. Jos ja kun keskuspankki nostaa korkoa tänään, koko vaikutus reaalitalouteen välittyy melko pitkällä, kuukausien tai peräti vuosien viiveellä. Talousnobelisti Friedman ja monet muut ovat tämän takia olleet skeptisiä talouspolitiikan mahdollisuuksista vaikuttaa suhdanteeseen halutulla tavalla. Friedmanin yksi monista ideoista olikin siirtyä aktiivisesta rahapolitiikasta tasaisen rahan määrän kasvun politiikkaan. Se toisi ennustettavuutta talouteen.

En ole tosissani ehdottamassa Friedmanin säännön implementointia, mutta ajatusharjoituksena se on kiinnostava. Lisäksi suhdannepolitiikan väärätahtisuus on nykypäivänäkin aivan yhtä relevantti ongelma, kuin vuosikymmeniä sitten.

Yhdysvalloissa 1980-luvun inflaatio-ongelma saatiin hallintaan nostamalla korkoja yli inflaation tason, jopa 20 prosentin tuntumaan. On esitetty, että silloin luoduilla uskottavuuspääomalla Fed on ratsastanut aina näihin päiviin asti. Ja keskuspankin todellinen valuutta on nimenomaan uskottavuus. Jää nähtäväksi kuinka käy nyt ja kuinka rajuihin toimenpiteisiin lopulta ajaudutaan.

Friedrich Hayek sanaili vuonna 1988 seuraavasti: “The curious task of economics is to demonstrate to men how little they really know about what they imagine they can design.”

Sanailu ei ole vanhentunut päivääkään.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS