Kiinan presidentti Xi Jinping on pyrkinyt viime vuosina asemoimaan itseään mahdolliseksi sillanrakentajaksi Ukrainan sodan suhteen.
Maa on tasapainoillut näennäisen neutraalina toimijana huolimatta siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Xi mainostivat ”rajatonta yhteistyötään” juuri ennen hyökkäyssodan alkua vuonna 2022.
Kiinan presidentti teki toukokuussa kolmipäiväisen matkan Moskovaan ja osallistui voitonpäivän juhlallisuuksiin. Samalla ilmoitettiin lukuisista yhteishankkeista Pekingin ja Kremlin välillä.
Monet länsimaiset asiantuntijat varoittavat Kiinan siirtyneen yhä selvemmin Venäjän leiriin.
– Putinin ja Xin välinen solidaarisuus on huolestuttava signaali Kiovan, Washingtonin ja eurooppalaisten pääkaupunkien kannalta, RAND-ajatuspajan tutkija Michael Cecire sanoo Kyiv Postille.
Hänen mukaansa käänne viittaa siihen, että Peking aikoo tukea Venäjää sodassaan Ukrainaa vastaan sekä mahdollisesti laajemmassa konfliktissa Euroopan maita vastaan. Cecire huomauttaa, että Tyynenmeren alueen turvallisuus on suoraan yhteydessä Euroopan turvallisuustilanteeseen.
– Kiina todennäköisesti katsoo Venäjän aggression olevan keino heikentää länsimaiden voimavaroja laajalla rintamalla, ja tilanteen jatkuminen nähdään hyödyllisenä. Venäjän tappio tarkoittaisi puolestaan takaiskua Kiinan strategisille pyrkimyksille, tutkija sanoo.
Xi Jinping painotti voitonpäivän yhteydessä maiden välistä yhteistyötä ja tuomitsi länsimaiden ”hegemonisen öykkäröinnin”. Xin mukaan Venäjän ja Kiinan pitäisi olla kuin ”teräksiset ystävät” ja tiivistää yhteistyötään uudelle tasolle vastapainona Yhdysvaltain vaikutusvallalle.
– Valkoinen talo suhtautuu yhä epäilevämmin Moskovan haluun saada aikaan kestävä rauha Ukrainassa. Varapresidentti J.D. Vance on samalla painottanut tukeaan Yhdysvaltain ja Euroopan välisille suhteille. Uskon Valkoisen talon seuraavan tilanteen kehittymistä tiiviisti, Michael Cecire toteaa.
