Suomalaiset odottavat tulevaisuuden johtajilta nykyistä enemmän luovuuden tukemista ja yhdessä tekemisen mahdollistamista, ilmenee tuoreesta Johtajuusbarometri 2026 -tutkimuksesta.
Barometriin vastanneista 80 prosenttia arvioi, että tulevaisuudessa tarvitaan enemmän luovuuden ja innovatiivisuuden johtamista. Samalla 71 prosenttia katsoo johtajan tärkeäksi tehtäväksi työntekijöiden keskinäisen verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen varmistamisen.
Suurimmaksi johtamista seuraavien viiden vuoden aikana muuttavaksi tekijäksi nousee tekoäly. Sen valitsi 45 prosenttia suomalaisista. Lähes yhtä moni, 44 prosenttia, nosti esiin mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvät haasteet.
Barometrin tuloksissa teknologisen murroksen rinnalle nouseekin voimakas vaatimus inhimillisestä johtamisesta. Hyvältä johtajalta odotetaan erityisesti reiluutta, oikeudenmukaisuutta, helposti lähestyttävyyttä ja luotettavuutta.
Reiluuden merkitys on kasvanut
Reiluuden ja oikeudenmukaisuuden nimesi hyvän johtajan tärkeimpien ominaisuuksien joukkoon 65 prosenttia vastaajista. Kaksi vuotta sitten osuus oli 60 prosenttia.
Helposti lähestyttävyyttä piti tärkeänä 54 prosenttia, kun edellisessä barometrissa osuus oli 45 prosenttia. Luotettavuuden merkitys nousi samalla 45 prosentista 50 prosenttiin.
Painotuksissa on eroja vastaajaryhmien välillä. Naiset ja vanhemmat ikäryhmät korostavat muita useammin reiluutta ja oikeudenmukaisuutta, kun taas nuoret painottavat keskimääräistä enemmän empaattisuutta.
Johtajuuden nykytila ei silti saa suomalaisilta erityisen korkeaa arvosanaa. Kouluarvosanaksi muodostuu seitsemän. Suurimmiksi ongelmiksi nähdään riittämätön johtamisosaaminen sekä huono yhteistyö ja työilmapiiri.
TYÖ2030-ohjelman ohjelmajohtaja Sanna Kulmala muistuttaa, että johtajuudella nähdään olevan suuri merkitys koko suomalaisen työelämän kannalta. Barometrissa 94 prosenttia vastaajista pitää johtajuutta keskeisenä työelämän laadun ja kilpailukyvyn tekijänä.
– Parantamisen tarvetta siis on. Kesäkuussa julkaistussa kansallisessa työelämän kehittämisstrategiassa nimenomaan ihmisten johtaminen onkin nostettu yhdeksi työelämän supervoimaksi, johon meidän tulee panostaa, Kulmala sanoo tiedotteessa.
Nuoria johtaminen kiinnostaa muita enemmän
Barometrin mukaan nuorten odotukset vaikuttavat osaltaan johtamisen muutokseen. Kolmannes suomalaisista arvioi nuorten uusien työelämäodotusten uudistavan johtamista. Johtavassa asemassa olevista 41 prosenttia pitää niitä keskeisenä muutostekijänä.
Johtotehtävät kiinnostavat nuoria muita ikäryhmiä enemmän. 18–29-vuotiaista 44 prosenttia pitää työskentelyä johtavassa asemassa erittäin tai melko houkuttelevana. Kaikista vastaajista osuus on 31 prosenttia.
Sukupuolten välillä on huomattava ero: miehistä 43 prosenttia ja naisista 25 prosenttia kertoo olevansa kiinnostunut johtavassa asemassa työskentelystä.
Suomalaisten yleinen suhtautuminen työelämään on samalla muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. Myönteisesti työelämään suhtautuu 52 prosenttia vastaajista, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä barometrissa.
Tekoälyn vaikutukset herättävät kuitenkin myös huolta. Kaikista vastaajista 19 prosenttia mainitsee tekoälyn vaikutukset työelämään huolenaiheeksi. 18–29-vuotiaista näin tekee 26 prosenttia ja opiskelijoista 28 prosenttia.
Johtajuusbarometri 2026 on toteutettu TYÖ2030-ohjelman, Suomen Nuorkauppakamareiden ja yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Tutkimuksen toteutuksesta on vastannut E2 Tutkimus.
TYÖ2030-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama. Työterveyslaitos vastaa ohjelman operatiivisesta toiminnasta.
LUE MYÖS:
Yllättävä tekijä uuvuttaa töissä, eikä se ole työn määrä