Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Juha Jokelan mielestä koko EU:n laajuisen huippukokouksen koolle kutsuminen sunnuntaiksi enteilee sitä, että Kreikan euroeron mahdollisuus on nyt selkeämmin esillä kuin aikaisemmin.
– Todennäköisyys sille, että joudutaan pohtimaan synkempää vaihtoehtoa eli grexitiä on kasvanut. Siksi katsottiin aiheelliseksi kutsua koko EU koolle, Jokela sanoo.
Tähän asti Kreikkaa koskeviin huippukokouksiin on kutsuttu vain euromaiden johtajat. Nyt paikalle saapuvat kaikki Euroopan unionin maiden päämiehet.
Jokelan mukaan grexit eli Kreikan ero eurosta muuntui tiistain huippukokouksen jälkeen spekulaatiosta suunnitelmaksi. Ensimmäistä kertaa EU-instituutioiden eli EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin suulla ilmoitettiin, että Kreikan euroeroon on valmistauduttu.
– Sellainen suunnitelma on nyt olemassa ja sen yksityiskohdista kuullaan varmasti enemmän sunnuntaina, jos se toteutuu.
Aiempaa järeämmät ehdot
Toinen vaihtoehto on, että lainaneuvotteluita Kreikan kanssa jatketaan ja kolmannesta lainaohjelmasta päästään sopimukseen. Jokela arvioi, että paljon pitää kuitenkin tapahtua, että Kreikan rahoittamisen jatkosta voidaan keskustella vakavasti.
Kreikan hallitus ja Kreikkaa rahoittaneet instituutiot ovat keskustelleet koko alkuvuoden Kreikan toisen lainaohjelman ehdoista. Neuvottelut katkesivat Kreikan ilmoitettua kansanäänestyksestä, ja toinen lainaohjelma raukesi kesäkuun lopussa. EU-johtajat viestittivät tiistaina, että koska Kreikan tilanne on entisestään huonontunut, tarvitaan vielä järeämpiä toimia kuin aikaisemmin.
Neuvotteluosapuolet ovat aiempaa kauempana toisistaan, sillä Kreikan hallituksella on takanaan kansalta saatu vahva mandaatti ja toisaalta myös euroryhmä on yhtenäinen.
– Loppuun asti toivotaan ja pidetään mahdollisuus auki, että Kreikan esittämät toimet ja rahoitukseen liitettävät ehdot ovat sellaisia, että ne voitaisiin hyväksyä sekä Kreikassa että euroryhmässä.
Kummassakin tapauksessa huippukokouksessa varaudutaan pohtimaan humanitaarisen avun antamista Kreikalle ja kreikkalaisten perustarpeiden, kuten lääke-, ruoka- ja terveydenhuollon turvaamista, sillä tilanne Kreikassa on pahentunut.
– Tällä hetkellä Kreikassa pankit ovat tilanteessa, jossa varat ovat loppumassa.
Eurosta ulos ajautuminen
Euroopan keskuspankki (EKP) ei nostanut tällä viikolla kreikkalaispankkien hätärahoituksen kattoa. Sen sijaan EKP tiukensi vaatimuksiaan vakuuksista, joita Kreikan pankit käyttävät lainatakseen Kreikan keskuspankilta rahaa, mikä heikensi tilannetta entisestään.
Mikäli keskuspankki lopettaa hätärahoituksen sallimisen kokonaan, Kreikassa ajaudutaan tilanteeseen, jossa pankit eivät pysty enää aukeamaan eivätkä tarjoamaan pieniäkään käteisnostomääriä.
– Silloin Kreikassa pitäisi ottaa käyttöön rinnakkainen valuutta, jolloin talletukset pankeista olisivat nostettavissa tällä valuutalla. Tämä on se skenaario, jossa pitää kysyä, onko Kreikka enää euroalueen jäsen, jos se ottaa käyttöön oman valuutan tai rinnakkaisen valuutan eurolle. Sen vuoksi puhutaan enemmän ajautumisesta ulos eurosta kuin eroamisesta tai erottamisesta.
Vaikka kreikkalaisessa lehdistössä on tulkittu EKP:n kiristäneen ruuvia Kreikan suhteen, Jokelan mukaan yleisempi tulkinta on, että EKP on pyrkinyt välttämään sitä, että sen päätös laukaisi tai ratkaisi Kreikan tilanteen.
– EKP on pitänyt hätärahoituksen aiemmalla tasolla ja korostanut, että tilanteeseen tarvitaan euroryhmän poliittinen ratkaisu, joka on nyt siirretty viikonlopulle, Jokela toteaa.
