Tanska hankkii kodinturvajoukoilleen 21 uutta alusta

Alusten pitää kyetä toimimaan myös sellaisten tulevaisuuden laitteistojen kanssa, joista ei välttämättä tiedetä vielä nykyään.
Tanskan laivaston alus Grönlannin Nuukin edustalla 6. maaliskuuta. AFP / LEHTIKUVA / FLORENT VERGNES
Tanskan laivaston alus Grönlannin Nuukin edustalla 6. maaliskuuta. AFP / LEHTIKUVA / FLORENT VERGNES

Tanskan puolustusministeriön materiaaliyksikkö FMI on ostamassa 21 alusta maan kodinturvajoukoille.

Uusien alusten yhtenä tehtävänä on suojata kriittistä merenalaista infrastruktuuria, minkä vuoksi niiden pitää olla siinä määrin modulaarisia, että niihin voidaan tulevaisuudessa jälkiasentaa droonien torjuntaan soveltuvaa teknologiaa.

Tanskan kodinturvajoukot ovat sen puolustusvoimien neljäs puolustushaara, jonka päätehtävänä on kotialueen puolustus. Sen merielementillä on noin 30 pinta-aluksen laivasto sijoitettuina maan rannikoille tunnin lähtövalmiudessa tehtävälle.

Alusten henkilökuntana toimivat koulutetut vapaaehtoiset. Alusten tyypillisinä rauhanajan tehtävinä ovat Nato-liittolaismaiden merivoimien alusten saattaminen Tanskan satamiin sekä avustaminen meripelastus- ja monenlaisissa muissa meriympäristöön liittyvissä tehtävissä.

FMI on julkaissut tietopyynnön, jolla se etsii sopivia tarjoajia uusien alusten toimittamiseksi. Niillä korvataan nykyisin käytössä olevat ja jo ikääntyneet 800- ja 850-luokan alukset, jotka on otettu käyttöön vuosina 1992–2000.

Tietopyynnön mukaan uuden aluksen ”täytyy yleisesti pystyä osallistumaan kuningaskunnan puolustukseen ja erityisesti tukemaan merivoimia sen merellisissä tehtävissä kriisin/sodan aikoina sekä rauhanajan siviililuonteisissa tehtävissä”. FMI haluaa tarjouksia kokonaistoimittajilta, joilla on tarvittavat taidot ja kyvyt suunnitella ja rakentaa alukset sekä integroida niiden varustus mukaan lukien osittainen sotavarustus.

Ensisijaiseksi tehtäväkokonaisuudeksi uusille aluksille esitetään Tanskan merialueen suvereniteetin tukemista merivalvonnalla. Siihen kuuluvat seuraaminen, saattaminen ja muut merioperaatiot suojaamattomina avomerellä.

– Toisena Tanskan merivoimien sotilaallisena tehtävänä on kriittisen infrastruktuurin vartiointi, jossa aluksen täytyy pystyä karkottamaan ja pysäyttämään muita aluksia. Aluksen täytyy pystyä suoriutumaan joukosta tunnettuja tehtäviä ja kyetä toimimaan tulevaisuuden laitteistojen kanssa, joista ei välttämättä tiedetä vielä nykyään, kuten drooni- ja droonintorjuntajärjestelmien kanssa, sanotaan tietopyynnössä.

Siksi vaatimuksena on, että alus on suunniteltu ja rakennettu modulaariseksi. Tietopyynnon vastausaika päättyy 4. toukokuuta.

Suomen turvallisuuspoliittinen linja avattiin kesken kaiken, kun toimintaympäristö muuttui odotettua nopeammin. Suomi varautuu jo maailmaan, jossa nykyinen turva ei enää riitä, kirjoittaa Henri Vanhanen.
Kysymys ei ole enää siitä, säilyykö Nato muodollisesti, vaan siitä, kestääkö se poliittisesti, valtiotieteilijä Pekka Väisänen kirjoittaa näkökulmassaan.
Kolmen HIMARS-järjestelmän lisähankinta kasvattaa järjestelmien kokonaismäärää puolella.
Mainos