Suomen talous oli toipumassa koronapandemiasta ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Viimeaikaisista talouden muutoksista osa olisi tapahtunut sodasta huolimatta, mutta sota on vauhdittanut niitä.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus ei näe tilannetta toivottomana, vaikka sodalla on vaikutuksia myös Suomen ja suomalaisten talouteen.
– Ukrainan sodan takia Suomen bruttokansantuotteesta lähtee pois prosenttiyksikön verran tänä vuonna. Kasvu jää kahteen tai inasen alle, Brotherus ennustaa Verkkouutisille.
Ukrainan sodan vaikutuksesta Suomen talouden kasvuvauhti hidastuu, koska erityisesti Venäjän vienti ei vedä enää entiseen malliin. Lisäksi inflaatio on noussut. Sen nousu näkyi jo syksyllä ja keväällä se on kiihtynyt.
Suomen tilastokeskuksen mukaan inflaatio nousi tämän vuoden maaliskuussa peräti 5,8 prosenttia verrattuna vuoden takaisiin lukemiin. Yhtenä pääsyynä inflaatiolle pidetään polttonesteiden kallistumista.
Sodan merkittävimmät seuraukset Suomelle on, että vienti ja tuonti Venäjän kanssa kärsivät merkittävästi. Sodan mukanaan tuoma epävarmuus voi vaikuttaa Suomeen tehtäviin investointeihin. Kotitalouksille näkyvintä hinnannousu on energiassa ja ruoassa.
– Inflaatio johtuu ylikuumasta taloustilanteesta. Työmarkkinat ovat punaisella ja työllisyys rikkoo Suomessa ennätyksiä. Kuuma taloustilanne heijastuu inflaationa laajemminkin ja kansainväliset tuotantoketjut ovat pandemian takia solmussa, Brotherus sanoo.
Brotherus arvelee, että inflaatio tulee Suomessa tänä vuonna olemaan neljän ja viiden prosentin välillä. Ruoassa hinnannousu saattaa olla rajumpaakin.
– Tämän vuoden aikana ruoan hinnan nousu tulee kiihtymään ja ylittää yleisen inflaation tason. Maaliskuussa ruoan hinta nousi vähän reilu viisi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kovimmat hinnannousut ajoittuvat kesään tai alkusyksyyn, mutta tähän liittyy vielä paljon epävarmuustekijöitä, sanoo Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg Verkkouutisille.
Ukrainan sota ei laukaissut hinnannousua. Ruoan hinta lähti nousuun jo vuoden 2021 syksyllä. Venäjän aloittamat sotatoimet johtavat siihen, että kustannukset pysyvät vastaisuudessakin korkeina. Syynä hinnan kallistumiselle on paitsi polttoaineiden ja energian hinnan nousu myös lannoitteiden ja rehun hinnan kallistuminen. Tämä näkyy kohonneina tuotantokustannuksina.
– Tuotantokustannukset ruokaketjun kaikissa vaiheissa nousevat, ei vain maataloudessa vaan myös elintarviketeollisuudessa. Tämä tulee näkymään myös kuluttajahinnoissa, Forsman-Hugg sanoo.
Ukrainaa kutsutaan Euroopan vilja-aitaksi ja se tuottaa maailmanlaajuisesti vientimarkkinoille jopa puolet maailman kaikesta auringonkukkaöljystä. Ukrainalla ja Venäjällä yhdessä on merkittävä osuus maailmanmarkkinoille tulevasta vehnästä ja Mustanmeren satamista ei lähde tällä hetkellä viljaa liikkeelle. Venäjältä maailmanmarkkinoille tulevan viljan määrän arvellaan myös vähenevän.
Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat globaalisti ruoan hinnan nousuun ja heijastuvat hintakehitykseen myös Suomessa. Suomeen ja suomalaiseen hinnannousuun näillä toimilla ei ole suoraa vaikutusta.
– Isot vaikutukset ovat energian ja lannoitteiden hinnannousu. Venäjältä on tuotu lannoitteita ja maakaasu on tärkeä raaka-aine typpilannoitteiden valmistuksessa, joka on ravinteista kaikkein tärkein, Forsman-Hugg sanoo.
Forsman-Hugg ei nosta esiin tiettyjä tuotteita, joissa hinnannousua tapahtuisi erityisesti. Se näkyy kauttaaltaan kaikissa tuoteryhmissä, mutta erityisesti maito-, vilja- ja lihatuotteissa sekä öljykasvituotteissa
Suomalaisella kuluttajalla ei ole syytä huoleen
Juhana Brotheruksella on rauhoittavia uutisia. Hänen mukaansa inflaatio ei laukkaa ensi vuonna yhtä lujaa kuin tänä vuonna. Euroopan keskuspankki tulee suitsimaan inflaatiota ensi vuonna kiristämällä rahoituspolitiikkaansa
– Me tulemme näkemään kaksi asiaa, jotka tuovat inflaatiota alaspäin. Toinen on se, että herkästi liikkuvat energiahinnat eivät tule olemaan yhtä korkealla ja sen lisäksi ylikuumentuneesta taloustilanteesta otetaan tehoja pois eli suomeksi sanottuna korkoja tullaan nostamaan, Brotherus sanoo.
Brotherus uskoo, että nämä toimet taittavat myös ruoan hinnannousua yhdessä substituutio-vaikutuksen kanssa.
– Se tarkoittaa sitä, että kun omenan hinta nousee vaikkapa kauppasaarron takia, mutta päärynän hinta ei nouse, niin kuluttajat siirtävät ostamistaan omenoista päärynöihin. Sen takia viralliset inflaatioluvut luulee, että ihmiset ostavat omenoita entisellä tavalla ja yliarvostavat todellista kehitystä. Tällainen harha voi olla yllättävänkin suuri.
Ilman Ukrainan sotaa Suomen bkt:n kasvun ennustettiin olevan kolmen prosentin luokkaa. Brotherus uskoo, että sota leikkaa talouskasvusta prosenttiyksikön verran, mutta se pysyy kasvussa sodasta huolimatta. Pandemiasta kärsivillä aloilla on paljon toipumisvaraa. Yksityinen kulutus ja vienti tulevat kasvamaan tänä vuonna, vaikka nettovienti olisikin miinuksella.
– Kotitaloudet käyvät tänä vuonna varmasti enemmän ulkona syömässä ja kulttuuritapahtumissa kuin viime vuonna, hän sanoo.
Kotimaisiin asuntomarkkinoihin Ukrainan sota ei vaikuta suuresti kuin hetkellisenä epävarmuuden kasvuna. Alueellisesti Kaakkois-Suomi saattaa kärsiä enemmän kuin muut alueet ja uudistuotanto rakennustarvikkeiden hinnan noustessa. Asuntojen hintoihin tai kauppamääriin sota ei suuresti vaikuta vaan asuntokauppa rauhoittui jo ennen sotaa, koska korot olivat lähdössä nousuun.
Brotheruksen mukaan sota on kärjistänyt talousvaikeuksia, jotka olisivat tapahtuneet ilman sitäkin. Venäjän kaupan hän ei usko palaavan aiemmalle tasolleen kovinkaan nopealla aikataululla, mutta muuten hänellä on suomalaisille kuluttajille rauhoittavia uutisia.
– Vinkit taloudenhoitoon ovat samat kuin aikaisemmin. Tavallinen kuluttaja usein häviää hätäilemällä. Kannattaa varmistaa, että oma talous kestää, jos korot ovat puoltatoista prosenttia vuoden tai parin päästä.
