Hidasta on, toteaa Suomen Pankin tuore väliennuste kotimaisesta talouskasvusta.
Suomen Pankin joulukuun lopussa julkaistua ennustetta tämän vuoden talouskasvulle haukuttiin pessimistiseksi. Siinä ennakoitiin 0,8 prosentin kasvua bruttokansantuotteelle. Tällä viikolla julkaistussa väliennusteessa arvio ei muuttunut.
Ensi vuodelle Suomen Pankki ennustaa kasvun kirivän 1,8 prosenttiin. Ennusteisiin liittyy Hypon pääekonomisti Juho Keskisen mukaan paljon epävarmuutta. Sitä luo kansainvälinen turvallisuustilanne ja toisaalta mahdolliset tullimaksut.
– Jos [Yhdysvaltain presidentti Donald] Trumpin tullit jäävät teräs- ja alumiinitulleihin, niin voimme huokaista helpotuksesta, koska niiden vaikutukset eivät ole kovin isoja, Keskinen sanoo Verkkouutisille.
– Jos tullimaksuja tulee lisää, niin niiden merkitys euroalueen ja sitä kautta Suomen kasvuun on jo merkittävä.
Maailman politiikan myllerrykset vaikuttavat koko euroalueen talouteen. Suomen kansantalouteen suoraan vaikuttava huolenaihe on suomalaisten käyttäytyminen. Kukkaron nyörit on pantu tiukasti kiinni.
– Suomen Pankin ennuste on meidän joulukuista ennustettamme huomattavasti pessimistisempi yksityisen kulutuksen osalta. Muuten ennusteet ovat muiden bkt-erien osalta hyvin yhteneväisiä, juho Keskinen sanoo.
Niukka yksityinen kulutus vaivaa edelleen Suomen kansantaloutta. Keskinen uskoo, että käänne voi tapahtua jo tämän vuoden puolella. Samaa kieltä puhuu myös Hypon perjantaina julkaistu asuntomarkkinakatsaus. Hypossa tunnistetaan samat riskit kuin Suomen Pankin ennusteessa. Keskinen uskoo kuitenkin parempaan huomiseen.
– Yksityinen kulutus elpyy, koska inflaatio laskee, palkat nousevat ja korot laskevat. Se lisää suomalaisten ostovoimaa. Kahdessa vuodessa korot ovat laskenee kahden prosenttiyksikön verran. Se tarkoittaa miljardi-pottia kansantalouteen, josta osa siirtyy väistämättä myös yksityiseen kulutukseen, Keskinen sanoo.
– Kuluttajat odottavat ehkä vielä hieman käännettä parempaan. Osin on kyse henkisestä lukosta. Kuluttajien näkemys inflaatiosta on korkeampi kuin mitä inflaatiossa todellisuus on.
Taantuma on ohi, emme vain ole huomanneet
Viime keväänä taloudessa alkoi olla hiljaisia positiivisia signaaleja. Ne ovat vahvistuneet. Vaikka Suomen Pankin väliennuste onkin pessimistinen ja näkee taloudessa enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia, ennakoi sekin sitä, että yksityisen kulutuksen kasvu saattaa aiheuttaa iloisen yllätyksen.
Hypossa odotetaan, että työttömyys laskee jo tänä vuonna, vaikka suurempi käänne ajoittunee ensi vuoden puolelle. Asuntokauppakin on alkanut vilkastua.
– Asuntokauppa ei ole vielä sillä tasolla, johon totuimme ennen koronaa. Asuntokaupan elpyminen näkyy toistaiseksi kaupan kasvuna, mutta se ei vielä ole näkynyt hintojen kasvuna, Keskinen sanoo.
Hypossa odotetaan, että asuntojen hinnoissa tapahtuu muutos samaan aikaan, kun suomalaiset uskaltautuvat kuluttamaan.
– Hintakäänne tapahtuu tämän vuoden toisella puoliskolla. Hintamuutoksen ei tarvitse olla edes kovin suuri, että tämä vuosi olisi plus-merkkinen. Ennustamme tälle vuodelle koko maahan 1,5 prosentin kasvua ja ensi vuodelle 2,5 prosentin nousua. Pääkaupunkiseudulla nousua tapahtuu tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 4 prosenttia.
Yksi positiivinen merkki taloudessa ylitse muiden on se, että Suomi ei ole enää taantumassa.
– Median mantra taantumasta ei pidä enää paikkaansa. Suomella on rakenteellinen ongelma ja meidän bkt:mme kasvaa hitaasti, mutta se on kasvanut jo hetken aikaa. Talouskasvu jatkuu tänä vuonna. Suomalaiset eivät ole vielä huomanneet, mutta emme ole enää taantumassa.
