Suurista kaupungeista vuokrat nousevat eniten Tampereella. Kyse on vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista. Pitkän aikavälin muutoksessa Tampere ja Turku ovat vuokrien kasvuvauhdissa samalla tasolla, mutta Turussa tilanne on pysynyt ennallaan viime vuoden lopusta lähtien. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen tilastoista.
– Tampereella vuokrien kasvu on jatkunut tämänkin vuoden. Tampereella vapaarahoitteisten vuokrat ovat keskimäärin nousseet tänä vuonna 0,4 prosenttia, Turussa 0,08 prosenttia. Helsingissä laskeneet keskimäärin 0,27 prosenttia. Tampere ohittaneen pitkänkin aikavälin muutoksessa Turun ehkä jo loppuvuoden aikana, Oikotie Asuntojen johtaja Tiina Aalto-Fischer sanoo tiedotteessa.
– Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat vuodesta 2018 asti kasvaneet nopeimmin Turussa. Mutta tämän vuoden aikana kasvu on Turussa ehtynyt, Aalto-Fischer lisää.
Keskimäärin hintavampia vuokrat ovat edelleen Helsingissä, mutta Tampereella ja Turussa keskimääräinen vuokrataso on noussut paljon enemmän kuin Helsingissä. Myös Espoossa ja Vantaalla vuokrat ovat keskimäärin korkeampia kuin Tampereella ja Turussa. Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot tarkoittavat kaikkia vapailla markkinoilla olevia vuokra-asuntoja, joiden rakentamista ei ole rahoitettu julkisista varoista.
Tampereella vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräiset vuokrat ovat tällä vuosikymmenellä nousseet 340 prosenttia enemmän kuin Helsingissä. Turkuun verrattuna Tampereen kasvu on ollut 6 prosenttia suurempaa.
Tampereella vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat 2020-luvulla nousseet keskimäärin 9,9 prosenttia. Turussa kasvu on ollut 9,35 prosenttia. Helsingissä 2,25 prosenttia. Eli Tampereella vuokrat ovat nousseet yli nelinkertaisesti, 4,4 kertaa, enemmän kuin Helsingissä.
– Sijainti on vuokra-asumisessa isoin vuokraan vaikuttava tekijä. Tampereen merkittävä kaupunkikehitys näkyy suoraan vuokra-arvon nousuna. Yleensä vastaavaa nähdään yksittäisten kaupunginosien kohdalla. Mutta nyt Tampere poikkeaa kehityksessä muista koko kaupunkina, Aalto-Fischer kertoo.
Vuokralla asuvat muuttavat huomattavasti tiheämmin kuin omistusasujat. Nyt muuttamista harkitsevista vuokra-asujista yli joka kolmas, 37 prosenttia, on asunut nykykodissaan alle 2 vuotta. Kolmasosa on asunut 2–5 vuotta. Tiedot selviävät Oikotien asiakaskyselystä, johon vastasi lokakuussa 10 464 suomalaista.
– Voi arvioida, että 70 prosenttia suomalaisista vuokra-asujista viettää yhdessä kodissa korkeintaan 5 vuotta, kunnes ryhtyy etsimään uutta. Yli 10 vuotta samassa kodissa viihtyy vuokra-asujista 18 prosenttia, Aalto-Fischer kommentoi.
– Opiskelijoiden tuet muuttuivat elokuun alussa, kun valtaosalla heistä asumistuki vaihtui opintotuen asumislisäksi. Monilla tukisumma on nyt pienempi kuin aiemmin. Se on lisännyt liikkeellä olevien vuokra-asujien määrää ja edullisimpien vuokra-asuntojen kysyntää.
Vuokrien paikalliseen keskimääräiseen tasoon vaikuttaa kulloinkin liikkeellä olevien vuokraajien määrä. Siten muuttamisen tiheys on vaikuttava seikka. Omistusasumisessa asuntojen etsimiseen tuovat volyymiä asujien lisäksi asuntosijoittajat.
– Nyt asunnon ostamista miettivistä kolmannes on asunut nykyisessä kodissaan yli 10 vuotta. Alle 2 vuotta on asunut joka viides. Osuudet ovat käytännössä päinvastoin kuin vuokra-asujien keskuudessa, Aalto-Fischer toteaa.
Koronakriisin jälkeinen asuntokaupan hyperaktiivisuus näkyy edelleen suomalaisessa asumisessa. Nyt ostettavaa asuntoa etsivistä yli joka neljäs, 28 prosenttia, on asunut nykykodissaan 2–5 vuotta. Heidän osuutensa on roimasti suurempi kuin 6–10 vuotta samassa kodissa asuneiden, 17 prosenttia.
– Tämä on tilastopoikkeama. On erikoista, että näin moni omistusasunnon etsijä on ollut nykyisessä kodissaan vain 2–5 vuotta. Siinä näkynee, miten moni osti asunnon koronakriisin jälkeen vuosina 2021 tai 2022.
LUE MYÖS:
Laskivatko asumistuen leikkaukset vuokria? Neljä asiantuntijaa arvioi
