Yleistä asumistukea leikattiin ja ehtoja tiukennettiin keväällä 2024 ja tänä syksynä opiskelijat siirtyivät takaisin asumislisälle. Viime heinäkuussa uutisoitiin, että vapaarahoitteiset vuokrat historiallisesti jopa laskivat pääkaupunkiseudulla. Samaan aikaan yleiset kustannukset ovat kohonneet ja valtion tukemat ara-vuokrat ovatkin nousseet ripeästi.
Voiko siis sanoa, että tukileikkaukset ovat vaikuttaneet vuokriin? Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen pitää kysymystä kiinnostavana.
– Hankaluutena on se, että jos vuokramarkkinassa vaikuttavat useat tekijät samansuuntaisesti, on tekijäkohtainen vaikutusarviointi hankalaa. Vuokraindeksi mittaa samojen asuntojen vuokran kehittymistä ja siltä osin miinusmerkkiset tulokset tarkoittavat todellista vuokrien alenemista paikallisesti. Mutta erottelu, mikä johtuu asuntojen ylitarjonnasta ja mikä taas tukileikkauksista, on käytännössä melko mahdotonta, Korhonen sanoo Verkkouutisille.
Rakennusbuumissa etenkin pk-seudulle tehtiin paljon pieniä asuntoja, kunnes Ukrainan sota käynnisti suhdannemuutoksen keväällä 2022, korot nousivat ja rakentaminen hyytyi.
– Asumistuki vaikuttaa vapaarahoitteiseen vuokramarkkinaan kokonaisuutena, mutta tuskin kohdekohtaisesti. Jos vuokranantaja ei tiedä, saako vuokralainen asumistukea vai ei, niin mikä voisi olla mekanismi, jossa asumistuki tai sen muutos nostaisi tai alentaisi kohteen kuukausivuokraa, Korhonen miettii.
Hänen mukaansa asumistuen leikkaukset näkyvät enemmän kysynnän siirtymisenä vuokratasoltaan edullisemmille alueille, jossa kysynnän kasvu jollain aikavälillä nostaa näiden alueiden vuokria.
– Nämä ristikkäisvaikutukset hankaloittavat osaltaan kokonaisarviointia.
Tilastokeskuksen tuoreimman vuosineljännestilaston mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat huhti-kesäkuussa pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia.
Vuokrat laskivat eniten Vantaalla (0,8 %), Hyvinkäällä (0,7 %) ja Espoossa (0,4 %). Helsingissä muutos vuodentakaiseen oli -0.1. Samalla kaupungistuminen kuitenkin jatkuu. Esimerkiksi Helsingin asukasluku on kasvanut 10000 hengen vuositahtia.
– Muuttoliike on iso tekijä ja kun uudisrakentaminen on pysähdyksissä, tasaa se muuttovoittoalueilla väistämättä vuokramarkkinan kuoppaa parin vuoden sisällä. Tilastoissa sekin odotettavissa oleva markkinakäänne näkyy sitten vasta jälkeen päin, Korhonen muistuttaa.
”Opiskelijat reagoivat”
VATT:n tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen kertoo, ettei vuoden 2024 leikkauksista ole vielä tutkimustietoa. Aiemman tutkimuksen perusteella hän arvioi tukimuutosten vaikutukset vuokriin pieneksi.
– Yleinen vuokrataso saattaa tosin laskea hieman, jos kokonaiskysyntä asuntomarkkinoilla alenee tuensaajien tinkiessä asumistasostaan, Lyytikäinen sanoo.
– Vaikutukset asuntokysyntään ovat todennäköisesti kuitenkin varsin pieniä tutkimuksen perusteella. Vuoden 2015 uudistusta tutkiessamme emme havainneet tuensaajien muuttavan asumisvalintojaan merkittävästi tukijärjestelmän kannustamaan suuntaan, hän jatkaa.
Lyytikäisen mukaan asumista ei kovin helposti lähdetä optimoimaan tukien takia, koska suuri osa yksityisten vuokramarkkinoiden tuensaajista saa tukea vain vähän aikaa.
Opiskelijat sen sijaan näyttävät reagoivan kannusteisiin. Vuoden 2017 uudistuksessa opiskelijat siirrettiin asumislisältä yleisen asumistuen piiriin, mikä VATT:n tutkimuksen mukaan johti opiskelijoiden yksinasumisen yleistymiseen.
Nyt julkisuudessa on esitetty, että opiskelijoiden kilpailu pienimmistä asunnoista kiristyisi, jolloin niiden vuokrat nousisivat.
– Pikemminkin opiskelijoiden uudistus vähentää yksiöiden kysyntää ja lisää kimppa-asumisen ja puolison kanssa asumisen suosiota, Lyytikäinen näkee.
Tuki kasvoi automaatiksi
OP-ryhmän tuoreen kyselyn mukaan asumistukea saaneista noin joka viides kertoi jo vaihtaneensa tai etsivänsä halvempaa asuntoa asuntoa.
Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola on luvuista samoilla linjoilla. Hänen mukaansa asuntoa jo vaihtaneiden määrä on merkittävä, mutta kehitys ja uusiin tukitasoihin sopeutuminen on yhä kesken.
– Ne, jotka ovat reagoineet suht nopeasti, saattavat hyötyä siitä, koska heille on ollut vaihtoehtoja kohtuullisen hyvin tarjolla, Metsola arvioi.
Hänen mukaansa lopulta jopa puolet asumistukea menettäneistä vaihtaa edullisempaan asuntoon, eikä niitä riitä kaikille. Tämä näkyy keskuskaupunkien edullisimpien alueiden vuokrien nousuna sekä pendelöintinä kehysalueilta.
Metsola toteaa vuonna 2023 ehdottaneensa pitkälti samoja toimia kuin hallitus on nyt tehnyt, mutta toteutusta vaiheittain, kuten asuntolainojen korkovähennyksen poistossa.
– Hallitus teki leikkaukset todella nopealla aikataululla, vain puolentoista vuoden aikana.
Vuonna 2023 Metsola kirjoitti, että tilanne, jossa noin 60 prosenttia kaikista vuokrakodissa asuvista on asumistukien piirissä, on johtanut yleisen vuokratason nousuun. Asumistuesta on kasvanut rakenteeltaan automaatti.
Metsolan mukaan VATT:n paljon siteerattu vuokratutkimus vuodelta 2017 ei vastaa polttavimpaan kysymykseen.
– Tärkeintä vaikutusta, eli asumisen tukien vaikutusta yleiseen vuokratasoon, VATT ei omankaan ilmoituksensa mukaan kyennyt tutkimaan. Usein silti kuvitellaan, että VATT olisi tutkinut sitä, Metsola huomauttaa Verkkouutisille.
”Pitäisi leikata kohti nollaa”
Aktiivisena somekommentaattorina tunnettu Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna toistaa näkemyksensä, että kaikenlaiset asumisen tuet pitäisi karsia kohti nollaa pitkällä 15 vuoden siirtymäajalla.
– Nyt tehdyt asumistuen leikkaukset ovat vaikuttaneet samalla tavoin kuin korkojen ja inflaation nopea nousu. Ne ovat opettaneet valtiolle, kunnille, yrityksille, yhteisöille ja kotitalouksille, opiskelijoista nyt puhumattakaan, taloudenpidon perusasioita syvällisemmin ja tehokkaammin kuin mihin kaikki maan taloustieteilijät, poliitikot ja mediat ovat yltäneet viimeisten 10 vuoden aikana, Pauna sanoo.
Hän lisää, että tarkan euron taloudenpito ja palveluntarjoajien säännöllinen kilpailuttaminen on ”toivottavasti tullut jäädäkseen” myös asunto- ja erityisesti vuokramarkkinoille.
– Kun kunkin toimijan talous pysyy pystyssä ilman jatkuvia tukia, niin kaikkien tulevaisuus näyttää varmuudella valoisammalta.
Vuokraturvan Metsola ei miettisi asumistukiin lisäleikkauksia, ennen kuin tuoreiden muutosten vaikutuksia on tutkittu. Hänen mukaansa leikkaukset olivat jopa historiallisen suuria.
– Ei ole tarkoituksenmukaista, että leikkauksia esimerkiksi jouduttaisiin paikkaamaan suhteettoman paljon viimesijaisella toimeentulotuella, jota ei tilastoida asumisen tueksi. Sellainen johtaisi helposti hakemisjärjestelmän turhaan kuormittumiseen ja pelkkiin näennäissäästöihin, Metsola katsoo.