Norjan puolustusministeri Tore O. Sandvik kuljettaa ulkomaanmatkoillaan mukanaan taskukokoista syvyyskarttaa, jonka hän katsoo havainnollistavan yhtä keskeistä syytä Yhdysvaltain Nato-jäsenyydelle.
Yleisradioyhtiö NRK:n mukaan Norjan polaaritutkimuslaitoksen kartta näyttää dramaattisen muutoksen Barentsinmeren ja Pohjois-Atlantin välillä.
Barentsinmeren keskisyvyys on noin 200 metriä, mutta Huippuvuorten eteläpuolelta länteen mentäessä meri syvenee noin 2 000 metriin.
Tällä erolla on Sandvikin mukaan suuri sotilaallinen merkitys.
Venäjän pohjoisen laivaston tärkeät tukikohdat sijaitsevat Kuolan niemimaalla lähellä Norjan rajaa. Jos Venäjän ydinsukellusveneet pääsisivät konfliktissa esteettä Barentsinmereltä syvälle Pohjois-Atlantille, niiden havaitseminen muuttuisi huomattavasti vaikeammaksi.
– Jos Venäjä saa arktiset merialueet hallintaansa ja vapaan pääsyn Kuolasta ydinasetta kantaville sukellusveneilleen, liittouma on huonossa asemassa, Sandvik sanoo NRK:lle.
”Suurin uhka on Kuolan niemimaa”
Tore Sandvikilta kysyttiin suoraan, uskooko hän Yhdysvaltojen joskus jättävän Naton.
– En, hän vastasi.
Perusteluksi puolustusministeri nostaa Kuolan niemimaan ja siellä sijaitsevat Venäjän strategiset ydinasevoimat.
– Yhdysvalloilla ei ole ystäviä. Sillä on intressejä. Ja sillä on oma intressinsä näillä alueilla, Sandvik sanoo.
Hänen mukaansa Kuolan strategiset ydinaseet eivät ensisijaisesti uhkaa Osloa tai Tromssaa, vaan Yhdysvaltoja ja muita suuria Nato-maita. Siksi Norjan pohjoisten merialueiden puolustaminen on samalla osa Pohjois-Amerikan puolustamista.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat Sandvikin mukaan kasvattaneet Barentsinmeren merkitystä entisestään. Itämeren ympäristö on nyt lähes kokonaan Nato-maiden hallinnassa, mikä korostaa Venäjän pohjoisen reitin ja Kuolan niemimaan merkitystä Moskovalle.
Norjan maanpuolustuskorkeakoulun opettaja Tom Røseth on samoilla linjoilla alueen merkityksestä. Hän silti suhtautuu varovaisemmin Sandvikin päätelmään Nato-jäsenyydestä.
– En olisi siitä aivan yhtä ehdoton, Røseth sanoo NRK:lle.
Hänen mukaansa Venäjän ydinasekapasiteetti on joka tapauksessa asia, joka Valkoisen talon on otettava huomioon. Kreml tulee kasvattamaan sotilaallista läsnäoloaan Naton pohjoisilla rajoilla Ukrainan sodan jälkeen.
Nato pitää arktista aluetta ja pohjoista Atlanttia yhä tärkeämpinä. Suomen ja Ruotsin liittyminen liittokuntaan on vahvistanut Naton asemaa pohjoisessa, mutta samalla Venäjän Kuolan niemimaan sotilaallinen merkitys on säilynyt.
LUE MYÖS:
Arktinen alue on miljardin euron kysymys – Suomi kaivaa, Kiina kerää voitot (VU 5.7.2026)