Arktinen alue on nousemassa keskeiseksi talous- ja turvallisuuskysymykseksi. Panoksena ovat kriittiset mineraalit – ja se, kuka niitä jalostaa.
Natossa on herätty arktisen alueen merkitykseen. Suomen entinen pääministeri, nykyinen Nordean yhteiskuntasuhdejohtaja ja Nordic Compass hankkeen hallituksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan on hyvä, että Yhdysvaltojen kiinnostus aluetta kohtaan on herännyt.
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Grönlannissa on merkittäviä kriittisten mineraalien esiintymiä. Suomessa kriittisten mineraalien ympärillä kaivostoimintaa on esimerkiksi Sotkamossa Terrafamen kaivos ja Sodankylässä Kevitsan kaivos.
Pohjoismaiden maaperässä on litiumia, kuparia, kobolttia, grafiittia, nikkeliä ja harvinaisia maametalleja. Kriittisiä mineraaleja käytetään energia-, puolustus- ja teknologiateollisuudessa.
Nyt Suomi on raaka-ainetoimittaja. Täällä ja muualla kaivetut mineraalit viedään Kiinaan, jossa ne jatkojalostetaan. Se antaa sille merkittävän vaikutusvallan, kenelle lopputuotteet toimitetaan.
Kriittisten mineraalien markkina on satojen miljardien eurojen kokoluokkaa. Suurin raha ei tule louhinnasta vaan jalostuksesta ja jatkojalostuksesta. Sen raha käärii nyt Kiina.
– Meidän pitää löytää keinoja, joilla mineraaleja voidaan jatkojalostaa Euroopassa. Tällä hetkellä on Kiinan hyvän tahdon varassa, myykö se jatkojalostetut tuotteet eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle vai ei. Kysymys on ihan fundamentaalinen, Katainen sanoo Verkkouutisille.
Kataisen mukaan Pohjoismaiden pitäisi EU:n tuella etsiä yhdessä ratkaisua, jolla jatkojalostus voisi tapahtua täällä.
Nordic Compassin tarkoituksena on vahvistaa Pohjoismaiden kilpailukykyä. Puolustusteollisuus on yksi niistä teemoista, joilla yhteistyötä tehdään.
– Alatyöryhmässä olevat yritykset ovat lähtökohtaisesti kilpailijoita keskenään, mutta niillä on yhteistä tahtoa kehittää yhteistyötä ja toimia niin, että kaikki kasvavat ja hyötyvät, Katainen sanoo.
Katainen muistuttaa, että Pohjoismaiden ministerit ovat tehneet jo aiemmin yhteishankintoja.
– Toivon todella, että yritykset kantavat oman vastuunsa, ja Pohjoismaat jatkavat yhteishankintoja ja kehittävät yhdessä suorituskykyään. Se mahdollistaa puolustusteollisuuden kasvun, mikä on myös Euroopan mittakaavassa aika ainutlaatuista.
High North, low tension ei ole enää todellisuutta
Arktisen alueen merkitys näkyy myös Natossa. Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, että Suomi oli osallistunut Naton virkamiestason kokoukseen Norjan Bergenissä.
Ovatko Suomi ja Pohjoismaat päässeet osaksi Naton sisäpiiriä?
– En usko, että millään kokoukseen osallistuneella maalla on tarkoituksena luoda Naton sisälle erityistä ryhmää tai sisäpiiriä, Katainen sanoo.
– Pidän positiivisena sitä, että Yhdysvallat on kiinnostunut, miten Pohjois-Eurooppa pystyy ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Viime aikoina on noussut perustellusti huoli Yhdysvaltojen suhtautumisesta Natoon.
Kataisen mukaan lännen huomio oli pitkään muualla kuin arktisella alueella. Nyt alueella on kysymys myös turvallisuudesta, ei vain ilmastonmuutoksesta.
– Pitkään ajattelimme, että high north, low tension. Ajattelu ei ole enää todellisuutta, Katainen sanoo.
Kataisen mukaan Venäjä on Ukrainan sodankin aikana kehittänyt sotilaallista kyvykkyyttään arktisella alueella. Se hallitsee sotilaallisesti Norjan yläpuolella olevaa merialuetta.
– Ukrainassa käymästään sodasta huolimatta Venäjä on kehittänyt sukellusvenemalleja, jotka ovat kyvykkäitä sabotaaseihin arktisella alueella. Se on muutos aiempaan. Naton täytyy ottaa tämä huomioon ja kyetä puolustamaan pohjoista ja arktista aluetta.
Puolustusteollisuudesta voi kasvaa kokonaan uutta taloutta
Jyrki Katainen uskoo, että puolustusteollisuudesta voi kasvaa kokonaan uusi talouden ala, ja Suomi on siinä kehityksessä mukana.
Puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali. Moni eurooppalainen valtio laimin löi puolustuksensa ja puolustusteollisuuden Kylmän sodan jälkeen. Nyt tilanne on toinen.
– Euroopassa ja Pohjoismaissa hallitukset investoivat puolustusteollisuuteen enemmän kuin koskaan. Se johtaa siihen, että aiemmin rajallinen markkina kasvaa, Katainen sanoo.
– Tästä voi kasvaa merkittäviä vaihtoehtoja, jotka korvaavat yhdysvaltalaisia suorituskykyjä.
Suomi on hyvin mukana kehityksessä.
– Julkinen valta on luonut kysyntää puolustusteollisuudelle ja teknologialle, kehitys on ollut yritysvetoista. Uskon, että puolustus- ja teknologiasektori tuovat Suomeen kasvua tulevina vuosina.
Kataisen mukaan puolustusteknologian kehityksestä hyötyy myös siviilipuolella.
– Samaa teknologiaa voidaan käyttää siviilipuolella. Puolustusteknologian kehitys luo Suomeen täysin uutta taloutta ja kasvua. Näin on jo käynyt Yhdysvalloissa.
Lopulta kyse on siitä, syntyykö kriittisten mineraalien arvoketju Eurooppaan vai jääkö lisäarvo Kiinaan.