Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan myynnin määrän kasvavan tänä vuonna noin prosentin ja ensi vuonna noin puolitoista prosenttia.
Samalla liitto arvioi jopa 12000–13000 työpaikan katoavan alalta vuoteen 2027 mennessä verrattuna vuoteen 2024.
– Vaikka vähittäiskaupan kasvu onkin nyt alkanut, se on silti epävarmaa ja hidasta, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa maanantaina julkaistua ennustetta tiedotteessa.
Kaupan liiton mukaan kuluttajat ovat edelleen hyvin varovaisia ja pyrkivät varautumaan tuleviin julkisen sektorin sopeutustoimiin, eli leikkauksiin ja veronkorotuksiin, joiden väistämättömyyttä on todisteltu jo jonkin aikaa. Lisäksi suomalaisten suurin varallisuuserä, asunnot, on menettänyt arvoaan, ja työttömyysaste kivunnut EU-maiden huipulle. Maaperä kotitalouksien kulutuksen kasvulle ei siis ole kovin hedelmällinen.
– Kotimaisen kysynnän merkitystä talouskasvulle ja työllisyydelle ei ole ymmärretty, ja esimerkiksi yleistä arvonlisäverokantaa on nostettu reippaasti. Korkotason lasku, matala inflaatio, palkankorotukset yhdessä tämän vuoden alussa toteutetun ansiotuloverotuksen alentamisen kanssa parantavat kuitenkin tilannetta. Viime aikoina vähittäiskaupan myynnin osalta nähtyä pientä kasvua tulisi nyt rohkaista lisätoimilla, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa tiedotteessa.
Liitto ehdottaa kulutuksen vauhdittamiseksi kotitalousvähennyksen korotusta ja varainsiirtoveron väliaikaista poistoa. Jälkimmäinen tukisi varsinkin asuntokaupan käynnistymistä.
– Kotimaisen kysynnän ja vähittäiskaupan kasvu on liian hidasta kääntääkseen laskevan työllisyystrendin, Kurjenoja perustelee.
Nihkeä kotimainen kysyntä, kireä kustannus- ja hintakilpailu sekä kansainvälinen kilpailu kiihdyttävät kaupan työllisyyden laskua, kun yritykset sopeuttavat toimintojaan ja parantavat tuottavuuttaan. Häviävät työpaikat ovat ennen kaikkea suorittavan tason tehtäviä ja tukitoimintoja, joita voidaan korvata tehokkaammalla datan käytöllä sekä automatisaatiolla, digitalisaatiolla ja tekoälypohjaisilla työkaluilla.
Noin 52 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu yksityisistä palveluista ja 26 prosenttia jalostuksesta eli pääosin teollisuudesta. Palvelujen ja yksityisen kulutuksen merkitys talouskasvulle onkin nykyään selvästi suurempaa kuin vielä 2000-luvun alussa.
– Kotitalouksien tulevaisuudenusko ja kyky ostaa tuotteita ja palveluja ovat nykyään kriittisiä Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle. Poliittisessa päätöksenteossa tätä ei vieläkään ymmärretä, Kurjenoja huomauttaa.
– Esimerkiksi Ruotsissa kotitalouksien ostovoimaa tuetaan ruoan arvonlisäverokannan väliaikaisella puolittamisella kuuteen prosenttiin huhtikuusta 2026 lähtien, hän muistuttaa.
