[vc_row][vc_column][rev_slider slidertitle=”suruttomat-natiivi-01″ alias=”suruttomat-natiivi-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Kirjailija Venla Hiidensalon kevään uutuusromaani Suruttomat (Otava) kertoo taidemaalari Tyko Sallisen ensimmäisestä vaimosta Helmi Vartiaisesta ja pariskunnan tyttäristä.
Tarina saa alkunsa 1900-luvun alun Helsingistä, jossa nuoret taidekapinalliset etsivät uutta suuntaa ja suunnittelevat vallankumousta ravintola Brondassa. Ateneumin taidekoulun ovet ovat juuri avautuneet myös naisille, ja Helmi Vartiainen aloittaa taideopinnot varmana valoisasta tulevaisuudestaan. Nuori Helmi Vartiainen uskoo tasa-arvoon ja siihen, että voi valita toisin kuin raskauksien ja synnytysten lopulta kuoliaaksi riuduttama äitinsä.
Helmi Vartiaisen ja Tyko Sallisen suhde alkaa kahden taiteilijan kumppanuutena, mutta pian Tyko Sallinen alkaa maalata vaimoaan Mirrinä, turpeahuulisena toljottajana, eikä Helmi tunnista muotokuvista itseään. Hän maalaa salaa omakuvia, joiden värit hehkuvat vihreinä ja punaisina vastoin koulun oppeja.
Lopullisesti kaikki muuttuu, kun Helmi huomaa odottavansa lasta. Helmi joutuu palaamaan isänsä kotiin Sortavalaan, ja siellä syntyy pariskunnan esikoinen Tirsu. Tyko seuraa perässä ja maalaa uransa värikylläisimmät ja ylistetyimmät työnsä Paasonvuoren mökillä, jossa pieni perhe elää muusta maailmasta eristettynä.
Paratiisi muuttuu pian helvetiksi. Helmi Vartiainen jatkaa omakuvien maalaamista järjissään pysyäkseen, mutta taiteen tekeminen käy yhä hankalammaksi. Traagiset tapahtumat saavat alkunsa juuri Paasonvuoren mökillä, jolla lopen uupunut Helmi kulkee valveen ja unen rajaa vauva sylissään.
– Äitiys pakottaa Helmin alistumaan sille, mitä Tyko kutsuu naisen biologiseksi kohtaloksi. Äitiys on kuitenkin lapsen ja äidin välisenä suhteena myös suurinta rakkautta maailmassa, ja karmeinta onkin, että lopulta myös se riistetään Helmiltä, kirjailija pohtii.
– Mietin kirjoittaessani paljon sitä, missä määrin naisen asema on sadassa vuodessa muuttunut. Perheessä nainen on yhä usein se, joka joutuu laittamaan oman työnsä ja uransa ainakin hetkeksi sivuun lasten synnyttyä. Naisten tasa-arvo perheissä on vieläkin pitkälti miesten taskussa. Jos mies on valmis jakamaan vanhemmuuden tasapuolisesti, pystyvät kummatkin saamaan sekä työn että perheen, Hiidensalo pohtii.
– Parisuhdeväkivallan uhriksi joutuva nainen on niin ikään edelleen hyvin haavoittuvaisessa asemassa, ja lasten yhteishuoltajuus mahdollistaa usein kumppanin harjoittaman vallankäytön jatkumisen.
Äänen saavat myös tyttäret
Hiidensalon romaaneja on kiitetty psykologisesta tarkkanäköisyydestä ja yhteiskunnallisuudesta, ja suurten teemojen äärellä ollaan nytkin.
Romaani perustuu niihin vähiin elämäkertatietoihin, joita Helmi Vartiaisesta ja hänen avioliitostaan Tyko Sallisen kanssa oli saatavilla.
– Tarina on kirjailijan tulkinta tapahtumista.
Äänen saavat myös tyttäret, jotka yrittävät aikuisena ymmärtää vanhempiensa valintoja. Taju Sallinen matkustaa Paasonvuoren mökille pienen poikansa kuoleman jälkeen, kirjoituskone repussaan. Kirjoittaminen on Tajulle yritystä pelastautua surun syövereistä, ja hän päätyy kirjoittamaan äidistään Helmistä.
– Pääsin kirjoitusprosessin aikana vierailemaan Tyko Sallisen Hyvinkäällä sijaitsevassa Krapula-ateljeekodissa. Tyko maalasi työnsä tilassa, joka toimi samalla perheen olohuoneena ja ruokasalina. Tummasävyisen ja karun huoneen nurkassa oli kukikas patja ja sen päällä Tajun vanha nukke. Kolho nukke kädessäni mietin lapsen loputonta lojaalisuutta vanhempiaan kohtaan. Tajukin halusi epätoivoisesti kertoa itselleen ja muille tarinan onnellisesta lapsuudesta isänsä kanssa. Oman lapsen menetys nostaa romaanissa hänen mieleensä torjuttuja muistoja ja äidin kaipuun, kirjailija kertoo.
Todellisessa elämässä Taju päätyi kirjoittamaan isää ihannoivan romaanin ollessaan jo hoidettavana Nikkilän mielisairaalassa.
Suruttomat-romaanin tarinassa juuriaan etsii myös Tajun Kööpenhaminassa asuva serkku Eva. Totuus omasta alkuperästä muuttaa Evaa pysyvästi.
– Pohdin kirjoittaessani paljon myös kertomisen ja kertomatta jättämisen problematiikkaa. Voiko olla niin, että joskus kertomatta jättäminen onkin suojelemista?
Suruttomat on myös romaani taiteen palosta ja anteeksiannosta.
– Lapsuuteen liittyvän kivun kohtaaminen auttaa tyttäriä irtautumaan vanhempien varjosta. Tie vapauteen kulkee tiedostamisen kautta, Hiidensalo miettii. [/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column width=”1/2″][vc_separator color=”black” css=”.vc_custom_1615296010729{margin-top: 20px !important;}”][vc_column_text]
Suruttomat
Venla Hiidensalo
Hurja ja koskettava romaani kahden taiteilijan repivästä liitosta sekä myrskyisestä perhe-elämästä. Suurten tarinankertojien ystäville, historiallisten henkilöiden elämästä kiinnostuneille, kotimaisen laatukaunon lukijoille.
27,95 €
Kovakantinen
[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”382092″ img_size=”full” alignment=”center”][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1615292064005{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_cta h2=””Tyko Sallisen ja Helmi Vartiaisen avioliitto on yksi kulttuurihistorian traagisimmista arvoituksista.”” h2_font_container=”font_size:22|line_height:1″ h2_google_fonts=”font_family:Roboto%20Slab%3A100%2C300%2Cregular%2C700|font_style:400%20regular%3A400%3Anormal” txt_align=”center” shape=”square” style=”flat” add_button=”bottom” btn_title=”Osta tästä” btn_style=”flat” btn_shape=”square” btn_color=”mulled-wine” btn_size=”lg” btn_align=”center” btn_css_animation=”fadeInUp” use_custom_fonts_h2=”true” btn_button_block=”true” btn_link=”url:https%3A%2F%2Fwww.suomalainen.com%2Fproducts%2Fsuruttomat|target:_blank”]– Helsingin Sanomat, 20.3.2021[/vc_cta][/vc_column][/vc_row]
