Komissio katsoo tuoreessa ns. talouspolitiikan EU-ohjausjakson talvipaketissa, että Suomen makrotalouden tasapaino on parantunut siinä määrin, että Suomeen ei enää sovelleta ns. makrotalouden epätasapainomenettelyä.
Viime syksynä komissio analysoi jäsenvaltioiden makrotaloudellisten tasapainojen riskit. Analyysin perusteella se katsoi, että 13 maan tilanne edellytti tarkempaa tarkastelua. Nämä maat otettiin makrotalouden epätasapainoja koskevan menettelyn piiriin.
Viime marraskuussa komissio käynnisti 13 jäsenvaltion, Suomi mukaan luettuna, perusteelliset tarkastelut tutkiakseen, onko niiden makrotaloudessa epätasapainoja, ja arvioidakseen epätasapainojen vakavuutta.
Keskiviikkona julkaistussa analyysissaan komissio toteaa, että Suomen taloudessa ei enää ole makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä tarkoitettuja epätasapainoja. Kaikissa muissa perusteellisemmin analysoiduissa 12 jäsenvaltiossa on joko epätasapainoja tai liiallisia epätasapainoja.
Näihin 12 jäsenvaltioon kohdistetaan edelleen erityisseurantaa, joka vaihtelee sen mukaan, minkälaisista ja kuinka vakavista epätasapainoista on kyse.
Suomessa ongelmana on ollut merkittävä ajan mittaan kumuloitunut kilpailukykyvaje, joka on ollut yhteydessä talouden rakennemuutokseen. Myös yksityisen sektorin velka on ollut kasvussa.
”Hallitus osoittanut päättäväisyyttä”
Komission mukaan ”Suomen hallitus on kuitenkin osoittanut päättäväisyyttä pyrkimyksissään palauttaa Suomen talouden kilpailukyky”.
Bryssel odottaa, että ns. kilpailukykysopimus tuottaa todellisia tuloksia. Esimerkiksi vuonna 2017 Suomen työvoiman yksikkökustannusten odotetaan laskevan 1,4 prosentilla, kun taas koko euroalueen yksikkötyökustannusten odotetaan nousevan 1,1 prosentilla.
– Kilpailukykysopimus myös parantanee yritysten toimintaedellytyksiä, kun palkoista sopiminen tulee joustavammaksi. Tämän lisäksi keskustellaan parhaillaan uudesta palkanmuodostusmallista tulevaa neuvottelukierrosta varten, komissio toteaa.
Myös kotitalouksien velkaantumisen suhteen on toteutettu toimenpiteitä, joilla pyritään pienentämään luottoriskiä ja hillitsemään liian suurten asuntolainojen ottamista.
– Makrotalouden tasapainoon kohdistuvat riskit ovat Suomessa kohtuullisella tasolla. Erityisesti finanssisektori on vahvalla pohjalla ja järjestämättömien lainojen osuus pieni, komissio toteaa.
Näistä syistä komissio katsoo, että Suomea ei enää tarvitse pitää makrotalouden epätasapainoja koskevan menettelyn piirissä.
Komissio aikoo kuitenkin edelleen seurata tiiviisti Suomen talouden kehitystä erityisesti muiden kilpailukykytekijöiden kuin kustannuskilpailukyvyn osalta.
