Suomessa toimii tällä hetkellä noin 90–100 poliisin tunnistamaa rikollisjärjestöä, joihin kuuluu arviolta 1 000 jäsentä, ilmenee Poliisiammattikorkeakoulun tekemästä kahdesta selvityksestä.
Valtaosa tunnetuista toimijoista on rikollisia moottoripyöräjengejä, niiden paikallisosastoja ja tukiryhmiä. Nämä muodostavat kuitenkin vain pienen osan vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta.
Suomessa toimii myös useita monimutkaisia verkostoja ja projektimaisia ryhmittymiä, jotka eivät käytä näkyviä tunnuksia. Suuri osa järjestäytyneestä rikollisuudesta ei paljastu.
– Tunnuksia käyttävät jengit ovat vain jäävuoren huippu kaikesta järjestäytyneestä rikollisuudesta Suomessa. Suuri osa siitä jää paljastumatta. Yhtenä syynä on, että järjestäytyneen rikollisuuden vastainen työ ei ole Suomessa vielä riittävän monialaista ja tietoon perustuvaa. Lainsäädäntöä tulisikin kehittää siten, että se tukee viranomaisten oma-aloitteista tietojen vaihtoa ja rekisteritietojen yhdistämistä analyysiä varten, sanovat tiedotteessa tutkijat Pirjo Jukarainen, Marko Juutinen ja Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulusta.
Rikollisryhmien määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen 20 vuoden aikana. Järjestäytyneen rikollisuuden markkinat Suomessa koostuvat suurelta osin huumausaineiden kaupasta, ihmiskaupasta ja erilaisista petoksista.
Tämän lisäksi Suomessa on paljastunut yhä enemmän elintarvikeketjun rikollisuutta ja erilaisia ympäristörikoksia. Viranomaiset ja järjestöt jakavat myös huolen siitä, että rikolliseen toimintaan tai sen uhriksi päätyy yhä nuorempia henkilöitä.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on vaikeaa, koska toimijakenttä ja toimintamallit muuttuvat jatkuvasti. Globaalin talouden volyymit ovat valtavat, ja rikolliset käyttävät samoja maanteitä, raidekiskoja, satamia, laivoja ja lentokoneita kuin laillinen talous.
Yhdessä logistiikkakeskuksessa päivittäinen volyymi voi olla jopa satojatuhansia kontteja. Tehokas viranomaistoiminta edellyttääkin riittävän täsmällistä ennakkotietoa, jonka avulla valvonnan ja tarkastusten kohteet voidaan seuloa.
Tietoverkot mahdollistavat rikosten tekemisen paikasta riippumatta, laajat petosvyyhdit ja logistiikkajärjestelyistä sopimisen ilman fyysistä kohtaamista, ja virtuaalivaluutat helpottavat rikoshyödyn käsittelyä.
Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europolin mukaan suurin osa järjestäytyneestä rikollisuudesta on mukana myös laillisessa elinkeinoelämässä. Esimerkiksi Ruotsissa noin kolmasosa niistä henkilöistä, joilla on tunnistettuja yhteyksiä rikollisryhmittymiin, on vastuuasemassa jossakin yrityksessä.
Lisäksi lailliset yrittäjät saattavat tarjota rikollisille palveluitaan, kuten taloushallintoa, logistiikkapalveluita tai palvelinkapasiteettia. Aina he eivät edes havaitse mahdollistavansa rikollista toimintaa.
– Rikollisuuden laajamittainen soluttautuminen elinkeinoelämään voitaisiin ennalta estää hallinnollisin keinoin. Tällä hetkellä puutteet viranomaisten tiedonsaantioikeuksissa vaikeuttavat rikostorjuntaa. Nykyinen lainsäädäntö jättää epäselväksi, onko osallisuus rikoksia tekevässä yhteisössä yksityiselämään tai yksityisyyteen liittyvä tieto, joka on salassa pidettävä, tutkijat toteavat.
Rikollista elämäntapaa markkinoidaan mediassa
Järjestäytyneen rikollisuuden toimijoilla on kyky markkinoida rikollista elämäntapaa, mikä vaikeuttaa rikollisuuden ennalta ehkäisemistä ja torjuntaa, tutkijat sanovat. Markkinoinnissa hyödynnetään niin viihdeteollisuutta ja journalistista mediaa kuin sosiaalista mediaakin.
– Osa populaarikulttuurista ja sosiaalisen median sisällöstä antaa vääristyneen kuvan ammattimaisesta ja vakavasta rikollisuudesta. Haastattelemillamme asiantuntijoilla oli huoli siitä, että etenkin lapset ja nuoret ottavat true crime -kulttuurin todesta. Tosiasiassa on viitteitä siitä, että järjestäytynyt rikollisuus on entistä raaempaa. Väkivalta kohdistuu myös läheisiin, ja uhreja kiristetään ja nöyryytetään, kuvailevat Jukarainen, Juutinen ja Laitinen.
Tutkijat peräänkuuluttavat mediasisältöjen tuotantoon enemmän vastuullisuutta. Heidän mukaansa on äärimmäisen tärkeää suojata etenkin lapsia ja nuoria järjestäytyneeltä rikollisuudelta ja sen markkinoinnilta. Lapsille ja nuorille pitäisikin suunnata enemmän media- ja laillisuuskasvatusta.
Poliisiammattikorkeakoulun selvitykset on tehty oikeusministeriön ja sisäministeriön toimeksiannosta, ja ne ovat osa järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen strategian uudistamistyötä.
Lue myös: Vankila on meriitti, väkivaltaa videoidaan – Osa nuorista ihannoi rikollista kulttuuria