Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhasen mukaan presidentti Donald Trumpin vävyn, liikemies Jared Kushnerin uusi avaus ansaitsee kaiken huomiomme.
– Yhdysvaltain neuvottelija (Kushner) on esitellyt viisi tavoitetta Euroopan turvallisuudelle. Niihin kuuluvat pysyvät keskusteluyhteydet, kriisiviestintä, sotilaallisen toiminnan avoimuus, jännitteiden vähentäminen ja pitkäaikaiset turvallisuusjärjestelyt, Vanhanen listaa viestipalvelu X:ssä.
Hänen mielestään tavoitteet kuulostavat paperilla toki järkeviltä.
– Tässä on kuitenkin yksi historiallinen yksityiskohta, jota ei pidä unohtaa. Venäjä esitti joulukuussa 2021 omassa sopimusluonnoksessaan samankaltaisia ehdotuksia kriisiyhteyksistä, sotilaallisesta avoimuudesta ja vaaratilanteiden ehkäisemisestä, Vanhanen muistuttaa.
Samassa asiakirjassa Moskova vaati Naton joukkojen sijoittelun palauttamista käytännössä vuoden 1997 asetelmaan sekä suurten sotaharjoitusten rajoittamista Venäjän lähialueilla.
Vanhasen mukaan kysymys ei siis ole vain siitä, miltä uudet turvallisuusjärjestelyt kuulostavat, vaan siitä, mitä niiden mukana mahdollisesti vaaditaan.
Hän muistuttaa, että Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
– Meille mahdolliset sotilaalliset rajoitukset eivät ole mitään teoreettista diplomatiaa.
– Naton puolustussuunnitelmat perustuvat siihen, että liittolaiset voivat vahvistaa Suomen puolustusta tarvittaessa nopeasti. Ruotsi johtaa Pohjois-Suomen puolustusta tukevaa Naton joukkojärjestelyä, ja harjoitustoiminnalla valmistaudutaan liittolaisten yhteiseen puolustukseen, Vanhanen jatkaa.
Hän kysyy, mitä tapahtuisi, jos tulevissa sopimuksissa rajoitettaisiin liittolaisjoukkojen siirtymistä Suomeen, sotaharjoitusten kokoa tai kaluston ennakkovarastointia? Entä jos kriisin aikana tarvittavien vahvistusten tuominen vaikeutuisi?
– Tällaiset rajoitukset voisivat heikentää Suomen puolustusta jo ennen kuin ensimmäistäkään laukausta ammutaan, Vanhanen toteaa.
Hänen mukaansa erityisen tarkkana on oltava vastavuoroisuuden kanssa.
– Venäjä voi keskittää joukkoja omalla alueellaan, kun taas Suomen puolustus tarvitsee myös muista Nato-maista saapuvia vahvistuksia. Samalta näyttävä rajoitus voi siksi vaikuttaa osapuoliin aivan eri tavalla.
Vanhanen huomauttaa, että myös sotilaallisen avoimuuden sisältö ratkaisee.
– Harjoitusten ennakkoilmoitukset ja kriisiyhteydet voivat vähentää väärinkäsityksiä. Niiden ei kuitenkaan pidä vaarantaa puolustusvalmistelujen luottamuksellisuutta tai antaa Venäjälle mahdollisuutta ennakoida, milloin ja miten Nato vahvistaa puolustustaan.
Vanhanen toteaa Kushnerin vakuuttaneen, ettei yksikään valtio saa veto-oikeutta muiden turvallisuusratkaisuihin ja että Nato säilyy Euroopan puolustuksen perustana.
– Tämä on tärkeä lähtökohta. Meidän pitää silti kysyä, miten mahdolliset sopimukset valvotaan ja mitä tapahtuu, jos Venäjä rikkoo niitä.
– Euroopassa on rakennettu asevalvontaa ja luottamusta vuosikymmeniä. Ongelma ei ole ollut vain yhteisten sääntöjen puute, vaan myös Venäjän valmius rikkoa niitä. Uusi sopimus ei itsessään muuta tätä tosiasiaa, Vanhanen muistuttaa.
Hän painottaa, että ”me emme liittyneet Natoon saadaksemme Venäjältä uudenlaisia rajoituksia oman puolustuksemme järjestämiseen”.
– Sotilaallista jännitystä kannattaa vähentää. Sellaista turvallisuusjärjestelmää ei kuitenkaan pidä rakentaa, jossa hyökkääjän asemaa helpotetaan rajoittamalla puolustautujien toimintavapautta.
– Suomen turvallisuus ei saa olla hinta, joka maksetaan Ukrainan sodan päättämisestä, Vanhanen toteaa.