Ukrainan sota ja Venäjän aggressiivisuus ovat pakottaneet Naton hylkäämään vuosikymmeniä vanhan puolustusajattelun. Aiemmin strategia perustui siihen, että hyökkääjän eteneminen pysäytetään liittokunnan rajoilla. Nyt Naton strategit katsovat, että puolustukseen kuuluu myös vastaiskujen tekeminen syvälle vastustajan omalle alueelle, kirjoittaa Wall Street Journal (WSJ).
Euroopassa olevien Nato-joukkojen ylipäällikön, kenraali Alexus Grynkewichin johdolla on kehitetty aktiivisia vastatoimia. Niihin kuuluvat iskut sotilastukikohtiin, varastoihin, huoltoreitteihin, teollisuuskohteisiin ja kriittiseen infrastruktuuriin kaukana etulinjan takana Venäjän omalla alueella.
Suunnitelmassa vastaiskut toteutettaisiin automaattisesti, jos Venäjä hyökkää. Syvälle ulottuvilla iskuilla tarkoitetaan vaikuttamista etulinjan taakse aina tuhansiin kilometreihin saakka täsmäohjuksilla ja edullisemmilla aseilla, kuten drooneilla. Maaleina olisivat perinteisten sotilaskohteiden lisäksi teollisuuslaitokset ja raaka-ainevarannot.
Grynkewichin strategiassa Naton joukot pysäyttäisivät ensin hyökkäyksen ensimmäisen aallon ja heikentäisivät sen jälkeen hyökkääjän kykyä jatkaa sotatoimia. Jos vastustaja yrittäisi jatkaa, Nato tuhoaisi sen sodankäyntijärjestelmän iskemällä sekä eteneviin joukkoihin että kaikkeen ja kaikkiin, jotka tukevat, mahdollistavat tai johtavat hyökkäystä. Ydinaseet eivät kuitenkaan kuulu strategiaan.
– Puolustukseen kuuluu myös vastaiskujen tekeminen, tiivistää Puolan ilmavoimien tarkastaja kenraalimajuri Ireneusz Nowak Ukrainan sodan opetuksen
Hän arvioi, että jos Ukrainalla olisi ollut tällainen kyky sodan alkaessa, sota ei olisi muuttunut ensimmäisen maailmansodan kaltaiseksi asemasodaksi. Nowakin mukaan viestin Moskovalle pitäisi kuulua: älkää tehkö mitään typerää, sillä voimme rangaista teitä siitä. Mutta jotta uhkaus olisi uskottava, täytyy olla kyky toteuttaa se.
Euroopan maat kiirehtivät täydentämään risteilyohjusten varastojaan ja kehittämään uusia malleja. Norjan puolustusalan tutkimuslaitoksen tutkijan Fabian Hoffmannin mukaan Euroopassa on meneillään kymmeniä edullisten risteilyohjusten kehityshankkeita.
Ukraina on jo soveltanut samaa lähestymistapaa iskemällä Venäjän sotilaallisiin ja taloudellisiin kohteisiin muun muassa omilla Flamingo-risteilyohjuksillaan. Asiantuntijoiden mukaan avoimeksi jää silti kysymys, ovatko Euroopan poliittiset johtajat valmiita toteuttamaan uuden doktriinin käytännössä.