Yksityisen sektorin työn tuottavuus kasvoi Suomessa toista vuotta peräkkäin, mutta kehitys jäi maltilliseksi ja jakautui toimialoittain epätasaisesti, kertoo Tilastokeskus.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yksityisen sektorin työn tuottavuus kasvoi viime vuonna 1,4 prosenttia. Vuonna 2024 kasvua oli 1,8 prosenttia.
Työn tuottavuus nousi, kun yksityisen sektorin kiinteähintainen arvonlisäys kasvoi ja tehdyt työtunnit vähenivät. Arvonlisäys kasvoi viime vuonna 0,9 prosenttia, kun työtunnit pienenivät 0,5 prosenttia.
Työn tuottavuus kuvaa sitä, kuinka paljon tuotantoa tai arvonlisää syntyy tehtyä työtuntia kohti.
Tilastokeskuksen mukaan suurin positiivinen vaikutus koko talouden työn tuottavuuteen oli vuonna 2025 informaatiolla ja viestinnällä. Suurin negatiivinen vaikutus tuli terveys- ja sosiaalipalveluista.
Toimialojen kehitys kaksijakoista
Toimialojen omat tuottavuusluvut osoittavat, että työn tuottavuuden kehitys oli Suomessa vuosina 2024–2025 hyvin kaksijakoista. Osa toimialoista paransi tuottavuuttaan selvästi, mutta monilla palvelualoilla kehitys jäi heikoksi.
Kasvua syntyi etenkin pääoma-, teknologia- ja osaamisintensiivisillä aloilla. Sen sijaan monilla kotimarkkina- ja julkispalveluvaltaisilla aloilla tuottavuuskehitys jäi vaimeaksi.
Vuonna 2025 tuottavuuskasvu painottui erityisesti kaivostoimintaan, informaatio- ja viestintäalaan, kuljetukseen sekä rakentamiseen. Kaivostoiminnan työn tuottavuus kasvoi 12,4 prosenttia ja informaatio- ja viestintäalan 11,5 prosenttia. Rakentamisessa työn tuottavuus nousi 4,3 prosenttia, vaikka ala on ollut vaikeassa suhdannetilanteessa.
Teollisuuden vahva tuottavuuskasvu sen sijaan hidastui selvästi. Vuonna 2024 teollisuuden työn tuottavuus kasvoi 5,2 prosenttia, mutta vuonna 2025 enää 0,8 prosenttia.
Palvelualoilla kehitys oli monin paikoin heikkoa. Koulutuksen työn tuottavuus laski 12,5 prosenttia ja terveys- ja sosiaalipalveluiden 5,9 prosenttia.
Tuottavuuskasvu voimistunut?
Viime aikojen positiiviset kasvuluvut ovat saaneet ekonomistit arvioimaan, että tuottavuuskasvu voi olla voimistumassa.
Suomen bruttokansantuote kasvoi tammi-maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tilastokeskus kertoi tiistaina, että toukokuun työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 2,8 prosenttia vuodentakaisesta.
Tilastokeskus korjasi kesäkuussa myös viime vuoden BKT-kasvun arviota 0,8 prosenttiin, kun aiempi arvio oli 0,2 prosenttia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Ville Kaitila povaa tuottavuuden lähteneen nousuun.
– Aika huomattavan jyrkkä nousu kansantalouden tuottavuudessa näiden revisioitujen bkt-lukujen mukaan. Saa nähdä tuleeko tuohon jotain korjautumista. Silmämääräisesti tuollainen kehitys kuitenkin palauttaisi tuottavuuden finanssikriisin jälkeiselle trendilleen, Kaitila kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Suomalainen työ ry:n toimitusjohtaja Juhana Brotherus huomautti jo huhtikuun lopussa, että talous kasvaa, mutta työtunnit laskevat.
– Tuottavuus varsin vahvaa. Tekoäly tarttunut Suomenkin talouteen? hän kirjoitti tuolloin X:ssä.
Taloustieteilijät ovat pitäneet Suomen heikkoa tuottavuuskehitystä yhtenä keskeisenä syynä viime vuosikymmenten laimeaan reaaliseen talouskasvuun.
Taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola julkaisi Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (1/2024) artikkelin, jossa vertailtiin Suomen ja Ruotsin välistä työn tuottavuutta ja kehityksen taustalla olevia syitä.
Työn tuottavuus kasvoi Ruotsissa keskimäärin 2,3 prosenttia, mutta Suomessa vain 1,2 prosenttia vuodessa vuosina 2001–2021.
Pohjolan mukaan Suomen ongelmana ei ole investointien ja pääoman puute vaan kokonaistuottavuuden heikko kasvu ja korkean tuottavuuden pääoman puute.
Pääomavaroittain tarkastellen Ruotsin ylivoima on syntynyt ICT-pääomasta: tietokoneista, ohjelmistoista ja tietokannoista.